Farmari-maatalousmessut ovat käynnissä Seinäjoella 4.-6.7., torstaista lauantaihin. Paneelikeskustelujen ja muun lavaohjelman ohella eläimet ovat aina messujen vetonauloja. Yksi torstain hiteistä oli paimennusnäytös. Kuva: Carolina Husu
Onko maatalouden suunta saatu kääntymään parempaan, kysyttiin päättäjiltä Farmarissa – ”Oltaisiin taikureita, jos vuodessa tapahtuisi ihmeitä”
Itä-Suomen hiipuvalle maataloudelle väläytettiin ruuantuotannosta kokonaan erillistä tukikanavaa.TilaajalleSeinäjoki
Päätoimittaja Jouni Kemppaisen vetämässä paneelissa puhuivat Harri Mäkivuokko, Jenna Simula, Sari Essayah, Juha Marttila, Annikka Hurme ja Sampo Päällysaho. Kuva: Carolina HusuEdustava keskustelijakaarti paneutui maatalouden nykytilaan torstaina Farmarissa.
Kestävään ja kannattavaan ruoantuotantoon -paneelin vetäjä Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen muistutti, että eduskuntavaalien jälkeen suunnan luvattiin kääntyvän.
”Maatalous kannattaa, mutta yhä harvemmille. Yhä isompi osa tienaa yhä vähemmän. Yhä harvempi tuottaja tienaa yhä enemmän ja kääntäen yhä useampi vähemmän kuin ennen. Näinkö piti käydä, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah?”
Essayahin (kd.) mukaan näin piti käydä, että tuli maahan hallitus, joka laittaa ruokaturvan, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden politiikan keskiöön.
”Koko Suomen EU-ajan on tapahtunut paljon rakennemuutoksia, minkä takia tällä hallituskaudella on tehtävä poliittisia päätöksiä suunnan kääntämiseksi. Kannattavuus on kaiken ytimessä, ja esimerkiksi elintarvikelain uudistus on nyt vihdoin tekeillä.”
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) sanoo, että nyt tehdään aidosti paljon, että ruuantuotanto turvataan.
”Edellisellä kaudella tehtiin paljon kompromisseja vihreiden suuntaan. Nyt ei enää.”
Simulan mukaan oltaisiin ihmetaikureita, jos vuodessa tapahtuisi ihmeitä. Työ vaatii oman aikansa.
”Pitäisikö rehellisesti vain tunnustaa, että maatalous perustuu markkinatalouteen?”, Kemppainen tivaa.
”Ei, käynnissä on paljon hankkeita tulevan varalta”, Essayah vastaa.
Työlistalla ovat muun muassa kannattavan ruuantuotannon ja kasvun strategia, elintarvikemarkkinalain uudistus ja hankintalaki.
”Mahdollisuus uuden EU-komission kokoamisessa on käytettävä, esimerkiksi biotaloutta ollaan edistämässä.
Ministeri Sari Essayahin mukaan maatalouden tulevaisuuden paremman kannattavuuden puolesta on vireillä monia eri hankkeita. Kuva: Carolina HusuEssayhin mukaan rahoituksissa energiapuoli liikkuu hyvin, mutta aloittavatkin tilat ovat rahoitusta hakeneet.
”Keskusteluissa on ollut Finveran toiminnanrajauksen poisto, joka voisi tuoda lisäkapasiteettia rahoitusrintamaan. On ne pankit monta kertaa jo pelastettu, voidaan vaatia nyt heiltäkin apuja”, Essayah sanoo.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiittää nykyhallitusta, joka on talouden tasapainottamisessaan huomioinut maatalouden vaikeaa tilannetta.
Ostovoiman huono kehitys ja korkotaso ovat Juha Marttilan mukaan myrkkyä, jotka heijastuvat maatalouteen.
”Kehittämishankkeet on vain nyt saatava maaliin. Kun komissaari Frans Timmermans poistui paikaltaan, EU on ollut matkalla Suomen ja maatalouden linjoille.”
Ostovoiman huono kehitys ja korkotaso ovat Marttilan mukaan myrkkyä, jotka heijastuvat maatalouteen. Jos suhdanteet eivät paranet, jotain pitää tehdä investointien saamiseksi liikkeelle.
”Maailmallahan on rahaa ja maanvuokraajia liikkuu kyllä, mutta kaikki menee energiantuotantoon. Aloitustuet voitaisiin kehittää tilojen ja monen elinkeinotoiminnan eduksi.”
Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme hakisi keinoa tukikeinojen uudistamisesta.
”Itä-Suomi kaipaa huoltovarmuus- ja turvallisuustukea ruuantuotannon tuesta erikseen”, Hurme esittää.
”Ostovoima ei ole vielä palautunut, siksi se, miten perheillä on varaa kuluttaa ratkaisee paljon.”
Hurme vaatii myös, että Suomessa pitää voida tulkita jo tehtyjä lakeja siten, ettei se aiheuta suomalaiselle ruuantuotannolle lisäkustannuksia muihin maihin nähden.
”Coopista on tullut synonyymi tuontiruualle, miten tämä istuu vastuullisuuteen?” Jouni Kemppainen
Vähittäiskaupan johtaja Sampo Päällysaho kertoi S-ryhmän tutkimuksesta, jonka mukaan asiakasomistajamme sanovat olevansa enenevässä määrin suosimassa kotimaisia tuotteita.
”Lähes 60 prosenttia kuluttajista joutuu silti valitsemaan edullisinta tuotetta hyllystä”, Päällysaho kertoo.
”Coopista on tullut synonyymi tuontiruualle, miten tämä istuu vastuullisuuteen? S-ryhmän omat kassitkin ovat poistuneet käytöstä?”, Kemppainen kysyy.
”S-ryhmän tavoite on 80-prosenttisesti kotimainen elintarvike. Coop korvaa meillä aiemman Rainbow-merkin. Kassit olivat kampanja, vanhat palautuvat kyllä kauppoihin”, Päällysaho vastaa.
Päällysaho toivoo, että merkkituotteet säilyvät hyllyissä jatkossakin. Samoin se, että jokaisessa kylässä voi olla elämää ja S-kauppa.
”Riippuu osaamisesta, investointi voi hyvinkin onnistua.” Harri Mäkivuokko
Toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko Pro Agria Keskusten Liitosta pitää lopettamislukuja hälyttävinä.
”10–20 prosentilla menee aika hyvin, mutta lopuille ei niinkään. Polarisaatio on vahva, mutta tuotanto sinänsä ei vähene. Johonkin hehtaarit silti menevät.
”Rohkaisisitko tilainvestointeihin Itä-Suomessa, jossa tilojen määrä vähenee?”, Kemppainen kysyy.
”Riippuu osaamisesta, investointi voi hyvinkin onnistua”, Mäkivuokko sanoo.
Essayahin mukaan kannattava kassavirta ratkaisee, kannattaako investoida vai ei.
”Ei se auta, jos MT haukkuu hallitusta pääkirjoituksessaan, että hallitus ei tee mitään. Meillä kaikilla toimijoilla on vastuu ja velvollisuus luoda uskoa”, Simula sanoo.
- Osaston luetuimmat
