• Tanska asettaa karjalle hiiliveron ensimmäisenä maailmassa

    Nautojen, lampaiden ja sikojen kasvihuonekaasupäästöistä kerätään veroa tuottajilta vuodesta 2030 alkaen.
    Tilaajalle
    Tanskalaistiloilla otetaan käyttöön hiilivero vuonna 2030. Arkistokuva.
    Tanskalaistiloilla otetaan käyttöön hiilivero vuonna 2030. Arkistokuva. Kuva: Tuulikki Viilo
    Maatalous|Ilmastonmuutos
    27.6.202416:00
    Tuulikki Viilo

    Tanska on ensimmäisenä maana ottamassa käyttöön karjantuotannon kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvan veron.

    Vero koskee nautojen, lampaiden ja sikojen tuottajia vuodesta 2030 alkaen.

    Uusi-Seelanti suunnitteli vastaavaa veroa, mutta on sittemmin hylännyt suunnitelman. Maassa on arviolta 10 miljoonaa lehmää ja 26 miljoonaa lammasta.

    Niin sanottu ”röyhtäilyvero” herätti Uudessa-Seelannissa niin paljon vastustusta, että maan keskustaoikeistolainen hallitus ilmoitti kesäkuun alussa etsivänsä muita keinoja metaanipäästöjen vähentämiseen.

    Tanskassa käyttöön otettavan veron tarkoitus on vähentää elintarvike- ja maataloustuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.

    Tanskan tavoitteena on pudottaa päästöt vuoden 1990 tasolle, kertoo uutiskanava NPR. Päästöjä on tavoitteeseen pääsemiseksi vähennettävä nykyisestä noin 70 prosenttia.

    ”Jos hiilidioksidivero otetaan käyttöön, se on otettava käyttöön koko EU:n tasolla” - Rasmus Andersen

    Muutos saatiin läpi, vaikka tuottajat ympäri Eurooppaa ovat protestoineet ympäristöön liittyviä rajoituksia vastaan. Rajoitusten on pelätty heikentävän alan kannattavuutta.

    Historialliseksi päätöksen tekee myös se, että säätelyyn tarttui juuri Tanska, yksi Euroopan merkittävistä lihantuottajamaista.

    Vuosittain hiilivero CO2-tonnilta on tuottajalle 300 Tanskan kruunua, eli reilu 40 euroa vuonna 2030. Veroa nostetaan 750 kruunuun vuoteen 2035 mennessä.

    Todellinen kustannus tuottajille on kuitenkin alhaisempi: tuloveron kevennyksen ansiosta vuonna 2030 todellinen kustannus on 120 kruunua eli reilut 16 euroa tonnilta.

    Lisää aiheesta
    • Kovin verouudistus iskisi erityisesti Tanskan karjatalouteen. Kuvituskuva.

      Maatalouden ympäristötoimet | Tanska suunnittelee kovaa hiiliveroa maataloudelle – tiukka verouudistus uhkaa erityisesti karjataloutta

    Lehmää kohden vero tulee olemaan maidontuottajille 1 140 Tanskan kruunua eli noin 153 euroa vuodessa, toteaa Landsburgsavisen. Arviot kuitenkin vaihtelevat.

    Tilannetta kompensoi myös kaavailtu tuloveron kevennys.

    CNN:n uutisessa hiiliveron todetaan olevan veroale huomioiden lypsylehmää kohden on noin 90 euroa.

    Ympäristöjärjestö Greenpeacen maatalouden, luonnon ja metsien kampanjapäällikkö Christian Fromberg nostaa esiin, että Tanskan kasvihuonekaasupäästöt maataloudessa hehtaaria kohden ovat kaksi kertaa EU:n keskiarvoa suuremmat.

    ”Tanskan maatalous tuottaa muihin maihin verrattuna vähän työpaikkoja, emmekä tue pienviljelijöitä kuten muut maat.”

    Viljelijät ovat kritisoineet päätöstä.

    Jos hiilidioksidivero otetaan käyttöön, se on otettava käyttöön koko EU:n tasolla, painottaa tanskalainen sikatilallinen Rasmus Blindkilde Andersen Landsbrugsavisenille.

    Lisää aiheesta
    • Holger Hedelund Poulsenin maat sijaitsevat Tanskan korkeimmalla paikalla.

      Maatalousyrittäjät | Tanskan ”vuoristoviljelijä”: luomutuotanto ei ole kestävää

      Tilaajalle
    • Tanskan maaseutunuorten puheenjohtaja Niels Skovgaard (vas.) ja tanskalaisen tuottajajärjestö DAFC:n puheenjohtaja Soren Sondergaard näkevät maatalouden sektorina, joka tulevaisuudessa ratkaisee ympäristö- ja ilmastohaasteita.

      Ilmastonmuutos | Kunnianhimoinen ilmastosopimus on Tanskan maataloudelle uhka ja mahdollisuus

    Artikkelin aiheet
    hiilivero
    Tanska
    maatalous
    kasvihuonekaasupäästöt
    ympäristöpolitiikka
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire