Lukijalta: Ammatillisen koulutuksen lisäleikkauksille tiukka ei

Uusi kansanedustaja, pääministerin entinen erityisavustaja Henrik Vuornos esittää ammatilliseen koulutukseen noin 50 miljoonan euron lisäleikkauksia ja säästön siirtoa korkeakoulutukseen. Korkeakoulutukseen pitää satsata, mutta hukka meidät perii, jos rapautamme ammatillista koulutusta vielä tähänastista enemmän.

Metsään perustuva teollisuus tahkoaa Suomeen paljon taloudellista hyvää. Teollisuuden jalostusketju alkaa metsätaloudesta, jossa uudistetaan ja hoidetaan metsiä. Metsissä kautta Suomen tehdään metsämaan muokkausta, istutustöitä, taimikonhoitoa, nuorten metsien hakkuita ja sitten järeämmän metsän hakkuita. Puita kuljetetaan eri käyttötarkoituksiin. Tienpito on tärkeää. Ammattilaisia tarvitaan.

Näissä edellä mainituissa metsäalan töissä podetaan enemmän ja vähemmän työvoiman vajausta, paikoin jopa pulaa. Ammatillinen koulutus tuottaa työntekijöitä, mutta käytäntö on osoittanut, että vain osa heistä pärjää metsäalan töissä. Yksi syy on se, että koulutuksen aikainen harjaantuminen ei ole riittävää. Koulutuksen resurssipula haittaa.

Hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta muun muassa tutkintokohtaisen rahoituksen kautta sekä lopettamalla aikuiskoulutustuen. Metsäkonealalle yhä useammin uusi koneenkuljettaja on viime vuosina tullut alan vaihdon kautta, jossa aikuiskoulutustuki on ollut oleellinen osa. Se tie valitettavasti vaikeutuu nyt.

Metsäala ei ole yksin, vaan ammatillisen koulutuksen resurssihaasteet koskettavat myös muiden toimialojen työkonekuljettajien koulutusta.

Lisäleikkaus ammatillisesta koulutuksesta pahentaisi tilannetta. Vanhaa sanontaa mukaillen todettakoon, että ei ole järkevää sahata sitä oksaa, jolla istuu. Suomi elää edelleen vahvasti metsästä ja sitä kannattaa vaalia, Espoossakin.

Simo Jaakkola

varatoimitusjohtaja

Koneyrittäjät ry