Maatalousalan koulutuksessa huokaistaan helpotuksesta: Leikkaukset koulutukseen pelättyä pienemmät
Ammatilliseen opetukseen kohdistetun 100 miljoonan euron päälle ehdotettu, jopa 30 prosentin leikkaus luonnonvara-alan koulutukseen jäänee toteutumatta.
Maatalousalan opetusta varten osalla oppilaitoksista on omaa karjaa. Maria Sihvola teki kuntokartoitusta Mustialan navetassa Kanta-Hämeessä vuonna 2016. Kuva: Kari SalonenLuonnonvara-alaan kohdistetut leikkaukset eivät näillä näkymin toteudu aiemmin esitetyssä laajuudessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön aiempi ehdotus uhkasi toteuttaa ammatilliseen maa- ja metsätalousopetukseen jopa 30 prosentin leikkaukset.
Lisäksi kehysriihessä oli päätetty aiemmin 100 miljoonan euron leikkauksista ammatilliseen koulutukseen.
Suuri helpotus, toteaa MTK:n koulutus- ja tiedepolitiikkaan erikoistunut johtaja Susanna Aro.
”Asetusmuutokset tulevat lausunnolle eikä yksityiskohtia ole vielä esitelty, mutta oli helpottavaa nähdä, että meiltä on kuultu.”
Muutos ei kuitenkaan poista sitä, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuva 100 miljoonan leikkaus toteutuu joka tapauksessa, Aro täsmentää.
Kantaa leikkauksia vastaan ottivat Maaseudun Tulevaisuudessa Savon Yrittäjien puheenjohtaja Kalevi Hilli ja toiminnanjohtaja Paula Aikio-Tallgren (MT 11.6.).
He painottivat, kuinka Itä-Suomi on ilmastonmuutoksen vuoksi voittaja maatalouden näkökulmasta.
Kyllähän tämä miellyttävä uutinen on, Hilli toteaa.
”30 prosenttia olisi ollut aika katastrofi, kun mietitään huoltovarmuutta — ei vain Ylä-Savon vaan koko maan osalta. Kohtuuton ratkaisu.”
Tuotantoketjut esimerkiksi maidontuotannossa on Suomessa rakennettu tarkkaan ja kaupassa tiedetään, mistä ruoka tulee.
”Nykyinen malli on aikalailla kohdallaan. Jos sitä leikataan kohtuuttomasti, se ajaa toimialaa alas ja tilanne alkaa heijastumaan elintarviketuotantoon ja huoltovarmuuteen.”
Tavoitteet myöskään maataloustuotteiden viennin kasvattamiseksi eivät onnistu, jos leikkauslinjaan lähdetään, Hilli jatkaa.
Vaikka osa opiskeluista tehdään etänä, ala vaatii myös käytännön tekemistä ja vuorovaikutteisuutta.
”Uskotaan, että tilanne menee parempaan suuntaan. Se herättää positiivista mielialaa.”
Lopputulema toki on vielä kysymysmerkki ja kustannusleikkauksia on yhä tehtävä, hän täsmentää.
”Oli maassa tai metsässä, siellä tehdään käsillä ja koneilla.” - Susanna Aro
Kaikki ammatilliset koulutukset on jaoteltu kustannustasonsa mukaan erillisiin koreihin.
Kustannustietoja jaottelua varten kerätään koulutusten järjestäjiltä.
Uusi ehdotus on, että nykyinen niin sanottu viisiportainen kustannuskori muutettaisiin seitsenportaiseksi.
”Siinä yhteydessä pystytään huomioimaan luonnonvara-alan koulutuksen hätähuuto leikkauksista”, Aro kertoo.
Nykyjärjestelmässä kalleimmassa kustannuskorissa on muun muassa metsäkoneenkuljettajan koulutus. Koulutukseen vaadittavat koneet ja laitteet ovat hintavia.
Toisiksi kalleimmasta korista löytyy suuri osa luonnonvara-alan koulutuksesta.
”Koneista aiheutuu kuluja ja niitä pitäisi vaihtaa, eikä lehmiäkään voi lomauttaa”, kommentoi maatalousalan koulutuksen kustannuksia aiemmin Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksin koulutusjohtaja Esko Lehtimäki (MT 7.6.).
Oppimisympäristöön ja nykyaikaiseen teknologiaan konekannassa on panostettava, jotta koulutusta voidaan laadukkaasti toteuttaa, Aro tähdentää.
Huokeimpiin koulutusaloihin riittää pääasiassa luokkahuone ja tietokone.
OKM:n virkamiehen mukaan uuden kustannuskorijakauman ansiosta leikkauksien prosentuaalinen osuus luonnonvara-alaan tulee olemaan vähäinen.
Luonnonvara-alan sisällä on suurta vaihtelua miten koulutusta järjestetään.
Etäopetus on huokeampaa, mutta sitä ei kannata olla määräänsä enempää ainakaan nuorilla opiskelijoilla, Aro pohtii.
Oppimisympäristöjen kustannusten turvaaminen on todella tärkeä asia, hän jatkaa.
Osa opiskelijoista ei myöskään välttämättä saa työssäoppimispaikkaa muualta kuin opetustilalta.
”Oli maassa tai metsässä, siellä tehdään käsillä ja koneilla.”
- Osaston luetuimmat
