• Lukijalta: Biotalous ja maatalous ansaitsevat paikkansa EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ytimessä

    Aikomus pyyhkiä maatalous ja biotalous pois EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmaan sisältyvän politiikkaikkunan nimestä on huolestuttava viesti, kirjoittavat Johanna Kohl, Mari Sandell, Susanna Aro ja Marjaana Suorsa.
    Kuva: Timo Filpus
    Mielipide|Politiikka
    12.6.202615:20
    Lukijalta
    Johanna Kohl, Mari Sandell, Susanna Aro & Marjaana Suorsa

    EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus on tärkeä väline Euroopan kilpailukyvylle ja uudistumiselle.

    Rahoitus perustuu ennen kaikkea monivuotisiin puiteohjelmiin, joista nykyinen on Horisontti Eurooppa. Parhaillaan valmistellaan sen samannimistä seuraajaa, ja rinnalle uutta Euroopan kilpailukykyrahastoa, joka pyrkii vauhdittamaan innovaatioiden skaalaamista eli tutkimustulosten viemistä käytäntöön sekä tukemaan korkeamman riskin läpimurtoinnovaatioita.

    Ohjelmiin on nimetty niin kutsuttuja temaattisia politiikkaikkunoita. Ne eivät ole vain otsikoita, vaan viestivät EU:n strategisista painoaloista ja siitä, mihin rahoitusta suunnataan seuraavan seitsemän vuoden aikana.

    Siksi on huolestuttavaa, että Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) luonnosraportissa komission ehdottamasta “Terveys, bioteknologia, maatalous ja biotalous” -politiikkaikkunan nimestä esitetään poistettavaksi sanat ”maatalous” ja ”biotalous” ja korvattavaksi ne laajalla ilmaisulla ”kestävä vaurastuminen”.

    Suomessa termit maatalous ja biotalous koskevat erityisesti metsä- ja ruokasektorin, sekä muun muassa kala- ja riistatalouden tutkimusta ja tutkimuksesta kumpuavaa innovaatiotoimintaa.

    Merkittävä osa Suomen saamasta rahoituksesta on kohdistunut metsä- ja ruokasektoreille.

    Biotalous, josta Suomessa suurin osa on metsätaloutta ja metsäteollisuutta, on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tärkeämpää kuin koskaan, sillä fossiilipohjaisia materiaaleja tulee korvata biopohjaisilla.

    Maatalous puolestaan on keskeinen ruokaturvan, huoltovarmuuden ja elinvoimaisen maaseudun kannalta.

    Suomi on jo kauan ollut menestyksekäs Horisontti Eurooppa -rahoituksen saamisessa. Merkittävä osa Suomen saamasta rahoituksesta on kohdistunut metsä- ja ruokasektoreille. Rahoituksen lisäksi EU-hankkeet tuovat osallistujille myös aineettomia hyötyjä: osaamisen ja näkyvyyden kasvua sekä uusia verkostoja ja vaikutusmahdollisuuksia.

    Toivommekin, että suomalaiset europarlamentaarikot ja muut vaikuttajat Brysselissä pitävät kiinni komission ehdotuksesta, jossa maatalous ja biotalous on tunnistettu Horisontti Eurooppa -ohjelmassa ja kilpailukykyrahastossa selkeästi osana Euroopan kasvun, kilpailukyvyn ja strategisen autonomian perustaa.

    Johanna Kohl

    tutkimusohjelmajohtaja

    Luonnonvarakeskus

    Mari Sandell

    dekaani

    maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

    Susanna Aro

    johtaja

    Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, MTK

    Marjaana Suorsa

    innovaatiopolitiikan päällikkö

    Metsäteollisuus ry

    Lisää aiheesta
    • Tutkimuksen ja kehittämisen tulokset eivät päädy talouskasvuksi ilman innovaatiotoimintaa, kirjoittaja muistuttaa. Kuvituskuva.

      Politiikka | Asiantuntijalta: Tutkimus ja kehittäminen eivät riitä talouskasvuun – siihen tarvitaan koko innovaatioketjun tukemista

    • Kotimaista härkäpapua. Kuvituskuva.

      Politiikka | Asiantuntijalta: Maatalouden ilmasto- ja kriisihaasteet ovat voitettavissa mutta siihen tarvitaan rahoitusta ja osaajia

    • Hakkuu käynnissä. Kuvituskuva.

      Politiikka | For Forests -ryhmä vaatii: Metsäbiotalouden tulee olla seuraavan Euroopan komission työohjelman keskiössä

    • Suomalaiset kasvihuonetilat ovat riippuvaisia ulkomailta tuoduista pölyttäjähyönteisistä. Kuvituskuva.

      Maatalouden ympäristötoimet | Lukijalta: Utaretulehduksen hoito vai kiva mobiilisovellus? Käytännölliset maatalousinnovaatiot häviävät rahoituksessa seksikkäämmille

    Artikkelin aiheet
    biotalous
    maatalous
    EU tutkimusrahoitus
    Horisontti Eurooppa
    kilpailukyky ja innovaatiot
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa