• Lukijalta: Uimataito on jokaisen suomalaisen perustaito

    Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia uimaan – riippumatta siitä, missä hän asuu tai millaisessa perheessä kasvaa, kirjoittaa Jaana Strandman.
    Pohjoismainen uimataidon määritelmä ja perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää, että oppilas osaa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään, viimeistään 6. luokan loppuun mennessä.
    Pohjoismainen uimataidon määritelmä ja perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää, että oppilas osaa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään, viimeistään 6. luokan loppuun mennessä.  Kuva: Terhi Pape-Mustonen
    Mielipide|Yhteiskunta
    27.7.202518:30
    Lukijalta
    Jaana Strandman

    Suomi on tuhansien järvien maa, ja vedet ympäröivät meitä kaikkialla ja lämmin kesä vie meidät uimaan. Uimataito on kansalaistaito, joka tulee jokaisen hallita, jotta vesillä ja vesistöjen läheisyydessä liikkuminen on turvallista. Mielestäni uimataidon merkitys ei näy riittävän vahvasti perusopetuksen toteutuksessa. Vaikka uimataito on osa opetussuunnitelmaa, sen opettamiseen varatut resurssit ja aika eivät riitä takaamaan, että kaikki lapset oppivat uimaan alakoulun aikana. Tämä on vakava puute lasten ja nuorten turvallisuuden näkökulmasta. Tänä kesänä pienten lasten läheltä piti -tilanteita on ollut useita ja myöskin aikuisten hukkumisia.

    Pohjoismainen uimataidon määritelmä ja perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää, että oppilas osaa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään, viimeistään 6. luokan loppuun mennessä. Käytännössä kuitenkin moni koulu järjestää vain muutamia uintikertoja vuodessa ja jokaisen oppilaan uimataidon varmistuminen jää hataraksi. Valvonta ja vastuu lapsen uimataidosta tulee olla yhdessä koululla ja vanhemmilla. Säännölliset ja ympärivuotiset uimassa käynnit ylläpitävät uimataitoa ja kehittävät vedessä liikkumista.

    ”Koulujen uimaopetukseen tulee panostaa enemmän.”

    Koulujen uimaopetukseen tulee panostaa enemmän. Tarvitsemme selkeät valtakunnalliset ohjeistukset ja määräykset sekä vastuutus opetuksen toteuttamiseen ja resursseja, joilla jokainen Suomen kunta ja koulu voi tarjota Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton suosituksien mukaisen määrän eli vähintään 6 tuntia lukuvuodessa uintikertoja. Lisäksi tarvitaan seurantaa – ei vain todeta, että “uimaopetus on annettu”, vaan myös varmistetaan, että tavoite saavutetaan. Elokuussa koulujen alkaessa on vielä usein lämpimät säät toteuttaa uimaopetusta järvessä. Uimaopetukseen yläkouluissa tulee kuulua myös vedestä pelastautuminen.

    On aika ottaa uimataito vakavasti osana perusopetuksen tasa-arvoista toteuttamista. Myös varhaiskasvatuksessa voidaan alkeisuimaopetusta järjestää. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia uimaan – riippumatta siitä, missä hän asuu tai millaisessa perheessä kasvaa.

    Jaana Strandman

    Kansanedustaja PS

    Liikunnanopettaja

    Lisää aiheesta
    • Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten uimataidon kehittämisessä.

      Hyvinvointi | Vain joka toinen kuudesluokkalainen osaa uida − näin vanhemmat voivat edistää lapsensa uimataitoa

    • Asiantuntijan mukaan paikkakunnittain on paljon vaihtelua siinä, miten suuri osa lapsista on oppinut uimaan.

      Koulutus | Lasten uimataito on heikentynyt – näillä toimilla uimataito saadaan nousuun, sanoo asiantuntija

    • Pandemian jälkeen vuonna 2022 kymmenvuotiaista 45 prosentilla oli selvitysten mukaan heikko uimataito. LEHTIKUVA / Elsa Paakkinen.

      Yhteiskunta | Koronavuodet toivat huonon käänteen myös lasten uimataitoon, kertoo asiantuntija

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle