Lukijalta: Leikkaukset järjestötoimintaan lisäisivät eriarvoisuutta
Päihteettömyyttä tukevat yhteisöt täydentävät julkisia palveluja, kirjoittavat Yrmy Ikonen ja Kirsi Mäki A-Kiltojen liitosta. ”Ilman yhteisöä toipuminen jää helposti yksin tai läheisten kanssa kannettavaksi – tai jopa toteutumatta.”
Kuva: Jarno Mela, Jaana KankaanpääKevään kehysriihessä tehdään tulevaisuuteen ulottuvia päätöksiä. Riihessä päätetään siitä, millaista yhteiskuntaa rakennamme. Sellaista, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua, selviytyä vaikeista elämäntilanteista ja löytää paikkansa? Vai sellaista, jossa heikommassa asemassa olevat jäävät yhä useammin yksin?
Esimerkiksi päihde- ja riippuvuustoipuminen ei synny yhdessä päätöksessä tai yksittäisessä palvelussa. Se rakentuu arjessa, ihmisten välisissä kohtaamisissa ja yhteisöissä.
Se, mikä nyt näyttää säästöltä, voi tulevaisuudessa osoittautua kalliiksi.
Päihteettömyyttä tukevat yhteisöt täydentävät julkisia palveluja siellä, minne palvelut usein päättyvät eli kuntoutuksen jälkeen, mutta myös palveluiden väliin jäävissä kohdissa ja silloin, kun ihminen ei vielä tai enää kykene sitoutumaan virallisiin rakenteisiin. Ilman yhteisöä toipuminen jää helposti yksin tai läheisten kanssa kannettavaksi – tai jopa toteutumatta.
Järjestötoimintaan suunnitellut leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta: heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät eniten. Se, mikä nyt näyttää säästöltä, voi tulevaisuudessa osoittautua taloudellisesti – ja inhimillisesti – kestämättömän kalliiksi.
Haluammeko todella rakentaa yhteiskuntaa, jossa yksin jääminen on sääntö – vai yhteiskuntaa, jossa jokaisella on paikka ja tuki matkallaan?
Kehysriihi on arvovalinta.
Yrmy Ikonen
toiminnanjohtaja
Kirsi Mäki
viestinnän asiantuntija
A-Kiltojen liitto ry
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
