Lukijalta: Susikannan hallintaan tarvitaan muutoksia – kansalaisaloite vaatii toimenpiteitä

Olemme tehneet kansalaisaloitteen, jossa vaadimme muutoksia susikannan hallintaan. Nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi huomioi ihmisten, metsäpeurojen sekä koti- ja tuotantoeläinten turvallisuutta.

Aloitteen keskeinen vaatimus on järjestää luotettavaa ja puolueetonta susikannan laskentaa. Kannan hallinta ja sen oikeudenmukainen arviointi ovat perusta sille, että turvallisuus ja kestävyys voidaan varmistaa. Vaadimme myös, että Suomen susikannan suotuisaksi suojelutasona pidetään 200 yksilöä, mikä on suhteellisesti yli 50 prosenttia korkeampi kuin Ruotsissa, jossa tavoite on 170.

Ehdotus perustuu turvallisuuteen, sosiaaliseen kestävyyteen ja taloudellisiin realiteetteihin.

Metsästyskulttuuri ja tuotantoeläinten turvallisuus ovat Suomessa osa elämää, mutta nyt sudet ovat uhka niin eläimille kuin ihmisillekin. Laumat liikkuvat lähempänä asutusta, pihakäyntejä on päivittäin ja se tuo turvattomuuden tunnetta. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa sudet estävät metsästyskulttuurin harjoittamista ja laiduntamisen laajoilla alueilla.

Koulumatkat ja kuljetusreitit tulee turvata siten, ettei elinvoimaisia susilaumoja ole asutuskeskusten läheisyydessä.

Valtion budjetista on varattu 8,85 miljoonaa euroa susivahinkojen korvaamiseen, ja vuonna 2023 tarvittiin vielä lisätalousarviolla 2,5 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat valtavia ja tehokkaampi hallinta voisi säästää huomattavia summia.

Lammastuotanto on laskenut 60 prosentista noin 45 prosenttiin ja perinnebiotooppeja on muutettu susien reviireiksi.

Metsäpeurakanta Suomessa on vain 3 000 yksilöä. Tämä on hälyttävän alhainen luku. On tärkeää estää metsäpeuran väheneminen.

Toivomme, että eduskunta ottaa suurpetopolitiikan kansallisiin käsiin ja varmistaa, että lainsäädäntö tukee tehokasta ja turvallista kannanhoitoa. Asuminen olisi turvallista ihmisille, kotieläimille ja koko ekosysteemille. Susikannan hallintaan on aika saada tasapainoa, jossa sekä luonto että ihmiset voivat elää rinnakkain.

Maarit Kordelin

Rauma