Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys yhä juntturassa – ratkaisua etsivällä työryhmällä edessä kova urakka

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kommentoi alkuviikosta, että oman ministeriönsä alainen riistakeskus on ollut liian varovainen suden poikkeuslupien myöntämisessä.

Riistakeskus on kuitenkin vaikeassa raossa, sillä sellaisia perusteluja, jotka menisivät läpi oikeusmyllytyksessä, on vaikea löytää.

Tuoreimpana esimerkkinä tästä ovat hallinto-oikeuksien tekemät päätökset, jotka kumoavat ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevat poikkeuslupapäätökset.

Luvat oli haettu keväällä 2023 eli metsästyslakiin tehdyn muutoksen jälkeen. Tätä lakimuutosta Essayah toivoi riistakeskuksen testaavan.

Hallinto-oikeus katsoi tuoreimmissakin päätöksissään, että myönnetyt poikkeusluvat eivät täyttäneet luontodirektiivin edellytyksiä.

Päätöksissä sanotaan, että riistakeskus ei myöskään ole päätöksissään kyennyt täsmällisten tieteellisten tietojen perusteella osoittamaan, että poikkeusluvilla kyetään saavuttamaan niille asetettu päämäärä.

Riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö ovat käytännössä luovuttaneet ja todenneet, että ainoa mahdollisuus kannanhoidollisen metsästyksen jatkumiselle on lainsäädännön muutos EU:ssa.

Niin sanotun Ruotsin mallinkaan ei nähdä riistahallinnon mielestä tuovan ratkaisua, koska kyse on siitä, miten kahdessa eri valtiossa paikallinen oikeuslaitos tulkitsee samaa EU-direktiiviä. Suomen oikeuslaitos on tehnyt oman kantansa selväksi ja se on Ruotsia huomattavasti tiukempi.

Ministeri on kuitenkin perustanut juridisesti suuntautuneen työryhmän pohtimaan tilannetta.

Myös EU-tasolla on hyvin epävarmaa, että mitään konkreettista muutosta tapahtuisi. EU-komissio on esittänyt, että suden suojelutasoa kevennettäisiin kansainvälisesti. Muutos ei siis koskisi muita suurpetoja, jotka jäisivät edelleen tiukasti suojelluiksi.

Jotta EU-komission esitys suden liitesiirrosta menisi läpi, esityksen tulisi saada tukea vähintään puolesta EU-jäsenmaista. Lisäksi tukevien maiden väestömäärän tulisi olla 2/3 EU:n koko väestöstä. Siten suurilla jäsenmailla olisi Suomen kaltaisia pieniä maita huomattavasti suurempi vaikutusvalta.

Suomen maatalousministereiden kokoukseen tekemää ehdotusta suden Bernin sopimuksen suojelustatuksen muuttamista tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi tukivat vain Ruotsi, Itävalta, Latvia, Tšekki, Slovakia, Romania, Italia ja Kreikka.

Eurooppalaisten metsästäjien etujärjestö Facen tekemien arvioiden mukaan isoista maista muun muassa Ranska, Saksa ja Espanja vastustavat esitystä.

Suomen lisäksi tällä hetkellä vain Ruotsilla, Virolla, Liettualla, Kreikalla, Italialla ja Slovenialla on liitesiirtoon selkeä kyllä-kanta, muut maat notkuvat kahden vaiheilla.

Jos kaksi tai useampi suuri EU-jäsenmaa vastustaa komission esitystä, tai äänestää tyhjää, se ei mene läpi. Näin ollen on melko varmaa, ettei komissio tuo esitystä ympäristöministerien päätettäväksi.

Jää nähtäväksi, pystyykö hallitus tavalla tai toisella löytämään oikeusasteita tyydyttävät perustelut suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle vai jäävätkö susivahingoista kärsivät oman onnensa nojaan.

Hallitusohjelman mukaan suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä, ja suurpetopolitiikassa halutaan huomioida tilanteen sosiaalinen kestokyky.

Piakkoin hallituksen apuna aloittavalla juridisesti painottuneella työryhmällä onkin kova työ etsiessä uusia keinoja, joilla lainsäädäntöä voidaan parantaa nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa.