Monissa EU-maissa vedetään huoletta omaa linjaa karjaa repivien susien kanssa − erikoisin esimerkki tulee Ranskasta

EU:n alueella on tällä hetkellä asiantuntija-arvioiden mukaan noin 20000 sutta 23:ssa unionin jäsenmaassa. Se tarkoittaa, että susikannat ovat elpyneet viime vuosina vähintäänkin tyydyttävästi.

Samaan aikaan aikaan susien repimien karja- ja kotieläinten määrä kasvaa. Monissa jäsenmaissa tähän kasvuun on reagoitu helpottamalla petojen ampumista. Näin on tehty muiden muassa Itävallassa, Saksassa, Ruotsissa ja Virossa.

Ranskan tilanne on hämmentänyt jo pitkään sekä eläinsuojelijoita että EU-komission viranomaisia.

Susien kaatolupia myönnetään Ranskassa avokätisemmin kuin useimmissa muissa jäsenmaissa. Vuodesta 2021 lähtien maassa on on ollut sallittua ampua 20 prosenttia koko susipopulaatiosta.

Tästä käytännöstä huolimatta Ranskan susikanta kasvaa ja petojen repimiä karja- ja kotieläimiä on vuosi vuodelta enemmän.

Vuonna 2022 Ranskassa oli EU:n laskelmien mukaan noin 1100 sutta. Tämä määrä petoja repi vuoden aikana 12526 karjaeläintä, pääasiassa lampaita ja vuohia.

Se tarkoittaa noin 11 karjaeläintä jokaista sutta kohti ja on yli kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi Saksassa, jossa susikanta on suurempi (yli 1400) ja kaatolupia myönnetään nihkeämmin.

Ranskassa on selvästi vähemmän susia kuin Saksassa, mutta pedot repivät Ranskassa kolme kertaa enemmän karjaeläimiä kuin Saksassa. Kuvan susi on Ähtäristä. Kuva: Markku Vuorikari

Näistä luvuista huolimatta monet ranskalaiset ovat sitä mieltä, että suden ja ihmisen rauhanomainen rinnakkaiselo toimii maassa hyvin. Tätä näkemystä on tukenut muiden muassa tunnettu dokumentaristi Jean-Michel Bertrand susielokuvillaan.

Muualla Euroopassa, ja myös Ranskassa, luonnon- ja eläinsuojelijat epäilevät kuitenkin, että hehkutettu ”rauhanomainen rinnakkaiselo” perustuu rahaan.

Ranskan valtio jakaa hyvin avokätisesti korvauksia susien repimistä karjaeläimistä. Paikallinen susien suojelija Eugène Reinberger väitti hiljattain L’Opinion-lehdessä, että korvausta saa silloinkin, kun vain epäilee, että susi on tappanut kotieläimen.

Eurooppalaisten eläinsuojelijoiden mielestä useimmat kansalliset ratkaisut susien kaatamisesta ovat ristiriidassa niin sanotun Bernin yleissopimuksen, siihen pohjaavan EU-lainsäädännön sekä myös kansallisten lakien kanssa.

Esimerkiksi Baijerissa Saksassa susien suojelujärjestö (GzSdW) on valittanut EU:n komissiolle osavaltion viime kesänä tekemästä päätöksestä, jolla helpotettiin laidunkarjaa repivien susien ampumista.

EU:n komissio linjasi kuitenkin jo viime maaliskuussa, että nykyisen luontodirektiivin puitteissa jäsenvaltioilla on huomattavia mahdollisuuksia poiketa tiukan suojelujärjestelmän kielloista. Toistaiseksi komissio ei ole katsonut aiheelliseksi puuttua jäsenmaiden poikkeusratkaisuihin.

Tästä huolimatta komissio vie nyt puheenjohtaja Ursula von der Leyenin erityissuojeluksessa eteenpäin päätöstä, jolla suden suojelutaso muutetaan tiukasti suojellusta lajista pelkästään suojelluksi lajiksi. Pahojen kielten mielestä taustalla on se, että vuonna 2022 susi repi von der Leyenin suosikkiponin Hannoverin lähistöllä Saksassa.

Jotta jäsenmaat voivat tehdä asiasta päätöksen määräenemmistöllä, ja jotta sekä EU:n luontodirektiiviä että sen liitteitä voidaan muuttaa, Bernin luonnonsuojelusopimukseen on tehtävä uusi kirjaus. Tämä voi tapahtua aikaisintaan tämän vuoden lopussa.

Suomen hallitus tukee komission aloitetta ja ehdottaa, että suden rinnalle nostetaan myös muut suurpedot, erityisesti karhu ja ilves, joiden kannat ovat kehittyneet hyvin. Tästä huolimatta viime vuosina petojen ampumista koskevat poikkeuslupakäytännön ovat tiukentuneet.

Monilla jäsenmailla EU:n luontodirektiivin liitteiden kirjaukset sallivat jo nyt joustavan poikkeuslupakäytännön. Suomen tilanne on tässä suhteessa huonompi. Liitteitä ei ole päivitetty kertaakaan EU-jäsenyyden aikana ja nyt asia halutaan korjata.