Saksa helpottaa susien ampumista: lupa ei enää jämähdä yhä herkästi byrokratian rattaisiin − satoja eläimiä menettäneet karjatilalliset silti käärmeissään

Saksan liittohallitus ja osavaltiot ovat nyt yhtä mieltä siitä, että laidunelämille vaarallisten susien lopettamisen pitää olla helpompaa kuin tähän asti.

Erityisesti Itä- ja Pohjois-Saksan karjatilalliset ovat vaatineet nopeita ratkaisuja, koska pelkästään viime vuonna sudet joko vahingoittivat tai tappoivat yli 4000 karjaeläintä. Päätöksiä ovat jarruttaneet ennen muuta liittokansleri Olaf Schlozin hallituksen vihreät ministerit, jotka kuuntelevat luonnonsuojelijoita herkällä korvalla.

Uudet säännöt sallivat laidunkarjaa tappaneiden tai vahingoittaneiden susien ampumisen kolmen viikon ajan kilometrin säteellä kohteista, joissa sudet ovat suoja-aitauksista huolimatta tehneet tuhojaan. Mitään erityisiä todisteita siitä, että ammuttu susi on tihutöiden tekijä, ei tarvita.

Periaatteessa ”ongelmasusien” ampuminen on lakitekstin mukaan ollut mahdollista tähänkin asti. Lupakäsittely eli lain toimeenpano on kuitenkin hoidettu saksalaisella perusteellisuudella niin, että lupia on ollut lähes mahdoton saada.

Ensin on pitänyt DNA-testillä todistaa, että kyseessä todella on tihutöitä tehnyt susi. Vasta sen jälkeen on saanut luvan ampua, mutta lupa on koskenut vain sen myöntänyttä piirikuntaa ja osavaltiota. Näiden kaikkien mutkien vuoksi ongelmasusia on päästy ampumaan hyvin harvoin.

Saksan vihreä ympäristöministeri Steffie Lemke korosti päätöksen jälkeen, että se on linjassa EU-säädösten kanssa eikä varsinaisia lakimuutoksia tarvita. Nordrhein Westfalenin ympäristöministeri Oliver Krischerin mielestä päätöksessä sovitetaan hyvin yhteen luonnonsuojelun ja karjaa laiduntavien tilojen näkemykset.

Saksan metsästysliitto, paikalliset karjatilat ja erityisesti Baijerin osavaltio ovat arvostelleet ratkaisua kitkerästi.

Sudet iskivät Saksassa laidunkarjan kimppuun yli 1000 kertaa viime vuonna. Kuva: Markku Vuorikari

Baijeri vaatii kunnon lakimuutosta, joka mahdollistaa suoraviivaisen kannanhoidollisen metsästämisen susien aiheuttamista tuhoista riippumatta silloin, kun alueelliset kannat ovat suuria. Tilanne on tällainen nimenomaan Etelä- ja Itä-Saksassa.

Metsästysliiton puheenjohtaja Helmut Dammann-Tamke on kommentoinut asiaa julkiselle NDR-televisiokanavalle samansuuntaisesti. Hän korostaa, ettei kyse edelleenkään ole tehokkaasta alueellisesta kannanhoidosta, jota Saksassa tarvittaisiin.

Karjatilalliset osoittivat viime viikolla mieltään susipäätöksiä tehneen osavaltioiden ympäristöministerikokouksen yhteydessä Münsterissä. Saksan maataloustuottajien keskusjärjestö DBV:n ympäristövaltuutettu Eberhard Harteltin mielestä ympäristöministerin olisi pitänyt nostaa laidunkarjan suojeleminen susikantojen leviämisen sijaan viimeinkin proriteetiksi.

Susineuvonnasta vastaava liittovaltion virasto tähdentää, että asianmukaiset suoja-aidat ovat laiduneläimille edelleen paras turva susia vastaan. Karjatiloilta kuitenkin painotetaan, että aitainvestointeihin tarvitaan julkista tukea.

Tuoreiden virallisten tilastojen mukaan Saksassa on yhteensä 184 susilaumaa, mikä tarkoittaa käytännössä yli 1300 eläintä. Eniten susia on entisen DDR:n alueella.

Vuonna 2022 kirjattiin yli tuhat tapausta, joissa susilauma tai yksittäinen susi raateli tai tappoi laidunkarjaa. Vahingoitettujen tai surmattujen laiduneläinten määrä nousi yli 4000:een. Saksassa ei ole raportoitu tapauksista, joissa sudet olisivat aiheuttaneet vaaraa ihmisille.