Työpaikoilla kannattaa sallia tekoälyn käyttö ja kannustaa siihen

Muistatatko kun 10 vuotta sitten keskusteltiin sosiaalisen median käytöstä työpaikoilla? Edelläkävijäyritykset kannustivat työntekijöitä sosiaaliseen mediaan myös työaikana, toisessa ääripäässä somen käyttö kiellettiin teknisin estoin, joita työntekijät sitten opettelivat kiertämään.

ChatGPT ja muut generatiiviset tekoälyt ovat saaneet aikaan tässä mielessä déjá-vun. Nyt tasapainoillaan sen kanssa, saako tekoälyä käyttää ja jos saa, mitä sille saa kertoa ja mitä ei.

Se, että tekoälypalvelut oppivat käyttäjien tuottamasta sisällöstä, pelottaa etenkin it-yksiköitä.

Samalla työntekijät kuitenkin paljastavat muun muassa Googlen hakukoneelle käytännössä mitä vain työstä ja vapaa-ajastaan, ja ani harva organisaatio kontrolloi sitä mitenkään.

Aktiivisimmat työntekijät myös käyttävät tekoälyä epävirallisesti henkilökohtaisten tiliensä kautta työasioihin – halusi työnantaja sitä tai ei.

Yrityksissä pohditaan kiivaasti, miten tekoälystä saataisiin liiketoiminnallista hyötyä, mutta harva työntekijä osaa hyödyntää sitä muuhun kuin yksinkertaisiin sisältöhakuihin.

Moni tietotyöläinen ei ole vielä edes kokeillut tekoälyä – osa jopa vastustaa sitä.

Käyttö työtarkoituksiin kuitenkin aloittaa nyt – ennen kuin kilpailijat ja aika ajavat ohi. Puheet siitä, että tekoäly tulee nostamaan tuottavuutta ja nopeuttamaan kehitystä radikaalisti, eivät ole tuulesta temmattuja; tekemisen tahdissa vuodet muuttuvat kuukausiksi, kuukaudet viikoiksi ja viikot päiviksi.

Tekoäly ui työpaikoille osittain jo olemassa olevien tietojärjestelmien kautta.

Tätä kirjoitettaessa maailman johtavat alustateknologiayhtiöt – esimerkiksi Salesforce ja Servicenow – ovat tuomassa markkinoille työkaluja, joilla toiminnallisuuksia voidaan muokata samalla tavalla kuin ChatGPT:tä käytetään: luonnollisella kielellä ilman teknistä osaamista.

Toisaalta Microsoftin Copilot tekee tuloaan tavallisiin toimisto-ohjelmistoihin.

Sopimushintoja tulee toki tarkistaa ylöspäin, jos mielii saada uusimmat tekoälytoiminnot käyttöönsä, mutta se voi silti kannattaa. Erityisesti keskisuurten yhtiöiden kannattaakin panostaa siihen, että miljardeilla kehitettyjä toiminnallisuuksia osataan soveltaa järkevästi sen sijaan, että yritetään keksiä itse pyörää uudelleen.

Työpaikoilla tekoälyn käyttö kannattaa sallia laajasti sekä kannustaa siihen. Työntekijöillä tulee olla mahdollisimman vapaat kädet tekoälyn käytölle, ja heille kannattaa tarjota tukea ja esimerkkejä toimivista tavoista.

Tekoälypalvelut kehittyvät nyt sellaisella vauhdilla, että perinteiset koulutusohjelmat ovat liian hitaita osaamisen kehittämiseksi. Lisäksi ne usein passivoivat työntekijöitä odottamaan, että ”joku jostain” tulee pitämään kurssin ja kertomaan miten toimia.

Esimerkiksi ChatGPT:n kanssa pääsee alkuun samoilla taidoilla kuin Googlen kanssa – muistatko käyneesi googlaamisen luokkahuonekursseja?

Tekoälyn käyttöön kannattaa kannustaa hyvien konkreettisten esimerkkien ja onnistumisten kautta. Myös vaikkapa kilpailut tai muut pelillistämisen keinot tuovat positiivista intoa tekoälyn kokeiluun – palkitsemista unohtamatta.

Toisaalta käytännönläheistä kättä pidempää tarvitaan, jotta tekoälystä saadaan enemmän irti kuin vain perusteet. Esimerkiksi Powerpoint-esitysten, Excel-makrojen, palvelunhallinnan työnkulkujen tai asiakaspalvelujärjestelmien automaattisten asiakasanalyysien ja sähköpostivastausten tuottaminen tekoälyn avulla vaativat jo hieman enemmän perehtyneisyyttä – mutta eivät juurikaan teknisiä taitoja.

Vaikka organisaatioiden kannattaa suosia avointa linjaa, sääntöjäkin tarvitaan.

Esimerkiksi henkilö-, asiakas- ja muut arkaluonteiset tiedot on syytä pitää pois tekoälypalveluista. Lisäksi valikoituja tekoälypalveluita kannattaa hyödyntää nimenomaan työsähköpostiin liitetyllä käyttäjätilillä.

Liika sääntely tappaa kuitenkin uteliaisuuden ja luovuuden. Taustalla yritysten on seurattava tiiviisti sääntelyn kehittymistä, kuten esimerkiksi EU-tasolla Data Actin.

Oppilaitoksissa on oltava niin ikään hereillä, sillä tekoälystä on tulossa erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä uusi työelämän perustaito, joka pitää hallita jo työelämään siirryttäessä.

Vajaat 10 vuotta sitten ”diginatiivius” nousi keskusteluihin, kun internetin aikakaudella syntyneiden sukupolvien oletettiin automaattisesti osaavan hyödyntää digitaalisuutta – osaavathan he sujuvasti käyttää Tiktokia ja Instagramia.

Samaan harhaan ei ole syytä hairahtua tekoälyn kohdalla. Diginatiivius on enemmän asenne- kuin ikäkysymys ja sitä uteliasta ja innostunutta asennetta nyt kaivataan.

Juho Nevalainen

teknologiajohtaja

Sofigate