Yli 1 343,6 syytä äänestää – muovikorkkiasetuksesta purnataan, mutta vuosikausiin tärkeimmät vaalit eivät näytä kiinnostavan
Se, että EU määrää muovikorkit pysymään kiinni pulloissa, jaksaa sapettaa ihmisiä ja mediaa. Toimittaja Lauri Hauru muistuttaa kolumnissaan muistakin hyvistä syistä äänestää eurovaaleissa.
EU:n säätämä asetus muovikorkkien kohtalosta on närkästyttänyt ja puhututtanut suomalaisia. On kuvaavaa, että kuitenkaan eurovaalit eivät tunnu kiinnostavan ihmisiä samaan tapaan kuin vaikkapa presidentin- tai eduskuntavaalit. Kuva: Jarkko Sirkiä3.6.202422:00
Tajusin viikko pari sitten, että europarlamenttivaalit ovat jo ovella enkä ollut evääni heilauttanut kansalaisvelvollisuuteni täyttämiseksi.
En ollut tehnyt yhtään vaalikonetta, katsonut ensimmäistäkään tenttiä tai ylipäätään punninnut lainkaan, ketä äänestäisin. Koko prosessi tuntui uuvuttavalta.
Diagnosoin itselleni vaaliähkyn.
Miten ihmeessä jaksaisin enää innostua pahaisista eurovaaleista? Takana ovat vaaleista kauneimmat: reilu vuosi sitten käytiin eduskuntavaalit, ja olen juuri toipunut presidentinvaalihuumasta.
Tunne on sama kuin Michelin-illallisen jälkeen kannettaisiin eteen eilinen maksalaatikko.
Eurovaalit ovat jo lähtökohtaisesti perin paperinmakuiset vaalit. EU-politiikan asiat ovat tavattoman monimutkaisia kokonaisuuksia, ja ylipäätään EU-asiat tapahtuvat kaukana – jossain Brysselissä kai.
Jokaisella suomalaisella on omasta takaa vähintään 1 343,6 syytä äänestää.
Aloin miettiä tarkemmin. Edessä ovat tärkeimmät vaalit vuosiin. Venäjä käy edelleen sotaa Euroopassa. Saumattoman tuen antaminen Ukrainalle on koko Euroopan asia.
Mutta kaikkialla Euroopassa ei vallitse samanlainen konsensus Ukrainan puolesta kuin meillä. Venäjän propaganda, erilaiset Venäjä-mieliset ja Nato-vastaiset poliittiset ryhmittymät ja myös tavallisen kansan mielipiteet horjuttavat Euroopan ja EU:n yhtenäisyyttä. Suomen on tehtävä kaikkensa näiden voimien suitsimiseksi.
Jokaisella suomalaisella on sitä paitsi omasta takaa vähintään 1 343,6 syytä äänestää; jokaisen kilometrin puolustaminen itärajalla on mitä suurimmassa määrin asia, johon vaikutetaan myös EU-politiikan kautta.
Antaumus, jolla kansa on parjannut ja media ruotinut kuuluisaa EU:n muovikorkkiasetusta, on varmasti merkki siitä, että EU-kiinnostus on kätkettynä jokaisen suomalaisen sydämeen.
Myös taloudessa soditaan. Kiina ja Yhdysvallat vetäytyvät yhä protektionistisempiin asemiin tuontitulleineen, ja Eurooppa kärvistelee suurvaltojen välissä hakien omaa asemaansa. Sen on pystyttävä vahvistamaan asemiaan globaalissa taloudessa.
EU:n talous on kuitenkin jäänyt finanssikriisin jälkeen kauas Yhdysvaltain taakse. Kiina on kiilannut rinnalle.
Suomalaisten yritysten suurin vientimarkkina on nimenomaan Euroopassa. Teollisuuden – erityisesti metsäteollisuuden – EU-sääntelyllä on yrityksillemme ja Suomen taloudelle järisyttävän suuri merkitys.
Niinpä kaukaisen Brysselin päätökset näkyvät konkreettisesti jokapäiväisessä elämässämme, esimerkiksi kotikuntiemme palvelujen tasossa.
Ai niin, voisikohan EU:n kautta edesauttaa Itä-Suomea kamppailussaan elinvoimaisuutensa kurimuksessa? Kyse on koko Suomen turvallisuudesta, sanotaan.
Vaaliähky vaikuttaa epidemialta. Oma sosiaalinen ympäristöni ja sosiaalisen median kuplani on ollut näistä vaaleista hipihiljaa. Ei muuten ollut presidentin- tai eduskuntavaaleista.
Varsin hiljaa on ollut mediakin. Vallan vahtikoira ei räksytä niistä asioista, jotka eivät tuota klikkauksia (lue: mainostuloja), kuten eurovaaleista.
Elättelen kuitenkin toivonkipinää. Kansa on parjannut ja media ruotinut kuuluisaa EU:n muovikorkkiasetusta katkeralla antaumuksella. Se ei voi olla muuta kuin merkki siitä, että EU-kiinnostus on kätkettynä jokaisen suomalaisen sydämeen.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Ota kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
