Paikalleen jäävät korkit ärsyttävät monia. Niiden tarkoitus on vähentää muovijätettä. Samasta syystä muoviset kertakäyttöaterimet on nykyään korvattu puisilla tai puukuituisilla vastaavilla. Kuva: Timo Filpus
EU-sääntely tulee lähelle – näin Brysselissä tehdyt päätökset näkyvät sinunkin arjessasi
Kun tutut tuotteet muuttuvat yhtäkkiä, on se usein seurausta EU:n sääntelystä. Brysselissä on päätetty esimerkiksi yhteisestä latureista ja muovisten kertakäyttöaterinten kiellosta.
Uudistunut jätelaki edellyttää yli viiden asunnon taloyhtiöitä useampaa eri lajitteluastiaa. Taustalla on EU:n jätedirektiivi. Kuva: Timo FilpusEuroopan unioni vastaa isosta osasta Suomen nykyistä lainsäädäntöä ja sääntelyä. Esimerkiksi tänä keväänä EU:ssa on säädetty lakeja tekoälystä. Tarkoitus on rajata sitä, mihin kaikkeen tekoälyä voidaan käyttää, sekä estää tekoälyllä tuotetun sisällön esittäminen todellisena.
Vaikkapa arkaluonteisiin ominaisuuksiin perustuvan biometrisen luokittelujärjestelmän kieltävä laki on sinänsä tärkeä, mutta voi tuntua ainakin toistaiseksi kaukaiselta arkielämästä.
Monilla EU:ssa säädetyillä direktiiveillä ja asetuksilla on tätä selvemmin huomattavaa vaikutusta arkielämään. Alle on koottu päättyvällä vaalikaudella EU:ssa päätettyjä tai voimaan tulleita säädöksiä.
Yhteinen laturistandardi
Tämän vuoden loppuun mennessä kaikkien EU-alueella myytävien matkapuhelinten, kameroiden ja tablettien tulee olla ladattavissa USB-C-liittimellä. Myöhemmin sama vaatimus tulee koskemaan myös kannetavia tietokoneita.
Käytännössä kaikki valmistajat Applea lukuun ottamatta ovat vaihtaneet samaan standardiin jo aiemmin. Iphone-puhelimiin uusi latausstandardi tuli käyttöön ensi kerran viime syyskuussa.
Uudistuksen taustalla on EU-direktiivi, jonka tarkoitus on vähentää elektroniikkaromua. Toiveena on se, että kun sama laturi käy kaikkiin laitteisiin, erilaisia latureita tarvitaan vähemmän, eikä laitetta vaihtaessa käyttökelvottomaksi jääviä latureita kerry jätteeksi.
Kiinnipysyvät korkit
Virvoitusjuomapullojen sekä esimerkiksi maitotölkkien muovikorkkien pitää viimeistään tänä kesänä pysyä pullossa kiinni.
Hämmennystä ja ärsytystäkin herättänyt määräys on osa laajempaa muovidirektiiviä, joka kieltää myös esimerkiksi muoviset kertakäyttöaterimet. Tarkoituksena on vähentää muovijätteen määrää.
Pullonkorkit saivat erityishuomiota, kun niiden havaittiin olevan yleisimpien rannalta löytyvien muovijätteiden joukossa. Muovikorkki on yleinen muoviroska myös Suomen rannoilla, vaikka noin 90 prosenttia Suomessa palautettavista pulloista palautetaankin korkin kanssa.
Muovidirektiivistä päätettiin jo nykyistä edeltävän parlamentin aikana vuonna 2019.
Tuotteiden korjausvelvoite
Euroopan parlamentin vastikään hyväksymä lainsäädäntö velvoittaisi yleisten kotitaloustuotteiden valmistajia korjaamaan valmistamansa tuotteen kohtuuhintaan myös takuuajan umpeuduttua.
Samalla valmistajat eivät voi kieltää tai estää muita korjaamasta heidän laitteitaan muilla kuin valmistajan itsensä jälleenmyymillä osilla, eivätkä kieltäytyä korjaamasta laitteita sillä perusteella, että joku muu on korjannut niitä aiemmin.
Säädöksen tavoitteena on pidentää korjattavissa olevien tuotteiden käyttöikää ja vähentää jätettä, sekä parantaa käytettyjen ja korjattujen tuotteiden markkinoita.
EU-parlamentti on hyväksynyt säädöksen, mutta se odottaa vielä neuvoston hyväksyntää.
Tuotteiden ympäristöväitteet ovat toistaiseksi villi länsi. Tämä kuitenkin muuttuu, kunhan neuvosto kuittaa Euroopan Parlamentissa hyväksytyn lain. Kuva: Timo FilpusViherpesun kielto
Tuotteita ei saa EU:ssa enää tulevaisuudessa mainostaa sellaisilla ympäristöväittämillä, jotka eivät ole todistettavassa. Samoin tuotteita ei saa mainostaa kestävyysväitteillä, jotka eivät vastaa todellisuutta.
Tulevaisuudessa vain hyväksyttyihin sertifikaatteihin tai viranomaisten laatimat kestävyysmerkinnät hyväksytään tuotteiden mainostuksessa.
Myös etenkin tulostinten mustekaseteista tutut kehotukset vaihtaa kulutustuote ennen kuin se todellisuudessa on tarpeen kielletään.
Parlamentissa hyväksytty direktiivi vaatii vielä neuvoston virallisen hyväksynnän.
Muovin kierrätyspakko
Uudistunut jätelaki on edellyttänyt yli viiden asukkaan taloyhtiöitä järjestämään biojätteen erilliskeräyksen heinäkuusta 2022 sekä pienmetallin ja pakkausjätteen kierrätyksen heinäkuusta 2023 alkaen.
Lisäksi biojätteen erilliskeräys tai kompostointi on pakollista omakotitaloissa ja alle viiden asukkaan taloyhtiöissä yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Jätelaki ja sitä täydentävät asetukset pohjautuvat EU:n jätesäädöspakettiin, jossa on säädetty kierrätystavoitteet jätteelle, ja erikseen erilaisille pakkausmateriaaleille.
Direktiivi, asetus ja delegoitu säädös
Puhekielessä käytännössä kaikkia EU:sta tulevia päätöksiä ja säännöksiä kutsutaan direktiiviksi.
Direktiivi on kuitenkin vain yksi EU:n säädöstyypeistä, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että jäsenmaille asetetaan velvoitteita, mutta ne voivat kansallisesti päättää, millaisella lainsäädännöllä niihin päästään.
Tätä sitovampi on unionista tuleva asetus. Ne ovat sellaisenaan sitovaa sääntelyä koko EU:n alueella, eikä jäsenvaltioilla ole niissä enää liikkumavaraa.
Delegoitu säädös taas muuttaa tai täydentää aiemmin säädettyä EU-lainsäädäntöä. Säännöksen pääsisältöä ei voida tällä muuttaa, mutta täydennyksiä tai pieniä muutoksia voidaan tehdä.
- Osaston luetuimmat
