

Maa- ja metsätalousyrittäjillä ei ole varaa olla äänestämättä EU-vaaleissa, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
”Brysselissä päätetään siitä, millaiset oikeudet meillä on päättää luonnonvarojen käytöstä, sekä kansakuntana, että yksityisenä maanomistajana. Nämä ovat tärkeimmät vaalit, eivät vain maatalouden ja metsäalan, vaan koko maaseudun kannalta.”
Tärkeitä päätöksiä aletaan tehdä heti vaalikauden alussa. Komission esitykset unionin tulevista rahoituskehyksistä julkistetaan todennäköisesti heti ensi vuoden alusta, ja äänestykset rahoista käydään noin vuoden kuluttua vaaleista.
”Se on iso taistelu aina, että mihin varoja käytetään, sillä tarpeita on valtavasti. Paineet maatalousrahoitusta ja maaseudun kehittämistä kohtaan ovat aina kovia”, Marttila sanoo.
Suomen kansallisen intressin mukaista kuitenkin olisi nimenomaan näiden rahojen puolustaminen, sillä niistä Suomi saa EU:lta enemmän kuin maksaa.
”On yritetty liikaa liian nopeasti, jolloin lopputuloksena on ristiriitaista ja huonosti valmisteltua lainsäädäntöä. Seuraava parlamentti ja komissio joutuvat purkamaan pitkällekin vietyjä hankkeita.”
Marttila toivoo tulevilta viideltä vuodelta parempaa koordinointia etenkin metsiin liittyvissä asioissa.
Tällä vaalikaudella EU:ssa on edistetty monenlaista säätelyä, kuten surullisenkuuluisat metsäkato- ja ennallistamisasetukset. Kunnianhimoiset tavoitteet ovat törmänneet toisaalta rajuun poliittiseen vastustukseen, toisaalta siihen, että niiden toimeenpano on keskenään ristiriitaista ja hankalaa.
”On yritetty liikaa liian nopeasti, jolloin lopputuloksena on ristiriitaista ja huonosti valmisteltua lainsäädäntöä. Seuraava parlamentti ja komissio joutuvat purkamaan pitkällekin vietyjä hankkeita.”
Marttilan mukaan tällaiselta vältyttäisiin jatkossa, kun komissioon päätettäisiin yksi koordinoiva taho, jonka kautta kaikki metsäsääntely kulkisi.
”Luonteva paikka tälle on nykyinen maatalouskomissaarin salkku. Siellä on resursseja ja osaamista sille. Mielellään tälle komissaarille pitäisi saada vielä varapuheenjohtajastatus.”
MTK on edistänyt ajatusta Brysselissä jo jonkin aikaa, ja sen kannatus on koko ajan nousussa.
”Hyvin usein tullaan sanomaan, että tämä salkkuhan olisi kuin räätälöity Suomelle. Nyt olisi paikka saada erittäin vahva salkku. Sen suhteen tulee olla hyvin aktiivinen”, Marttila toivoo.

Maa- ja metsätalousosaajien lisäksi Marttila toivoo Euroopan parlamenttiin talouden päälle ymmärtäviä edustajia.
”Terve talous on edellytys sille, että pystytään pitämään huolta myös ilmastosta ja ympäristöstä. Jos talous pettää, niin silloin kyllä pettää vihreä siirtymäkin.”
Tulevalla kaudella joudutaan ratkaisemaan myös se, miten suurien puhtaan siirtymän investointien tukemista säädellään.
Tällä hetkellä esimerkiksi Ranska ja Saksa tukevat investointeja isolla rahalla, jolloin pienemmät jäsenmaat jäävät nuolemaan näppejään. Suomella rahat eivät tukikilpailuun riitä, mutta EU-tasolla julkista rahoitusta investointeihin todennäköisesti tullaan tarvitsemaan.
”Me ollaan sitä mieltä, että yhteinen rahoitusmalli pitää löytyä. Esimerkiksi niin, että parhaat investoinnit saa rahoitusta. Uskon, että me Suomessa pärjätään siinä aika hyvin”, Marttila sanoo.
MT-kyselyssä (MT 15.5.) suomalaiset arvioivat keskustan ajavan parhaiten maaseudun asiaa Brysselissä.
Marttila uskoo, että vastaajat ovat tehneet arvionsa pohjautuen listojen ehdokkaiden profiileihin ja kotimaan politiikkaan.
”Reaalimaailmassa tärkeää on se, että moniin eri ryhmiin saataisiin läpi ehdokkaita, jotka ovat valmiita tekemään töitä maa- ja metsätalouden eteen.”
Hänen mukaansa uusille europarlamentaarikoille tulee usein yllätyksenä, miten paljon maataloudesta ja luonnonvara-asioista puhutaan.
Tilaa vaikuttamiselle on, kunhan asioihin perehtyy, ja on ryhmässään valmis tekemään töitä esimerkiksi raportoijana ja varjoraportoijana. Marttila muistuttaa, että EU:ssa syntyviä luonnoksia ja pohjapapereita valmistelevat lopulta muutamat ihmiset. Vaikuttaminen perustuu henkilökohtaiseen osaamiseen ja ahkeruuteen.
”Nämä ovat työtä pelkäämättömien ihmisten paikkoja.”