Maaseudulle tärkeistä asioista päätetään EU:ssa – Millaiset kriteerit saadaan tuontiruualle ja loppuuko jyrääminen metsäasioissa?

Joka viides vuosi järjestettävien Euroopan parlamentin vaalien ennakkoäänestys alkaa vajaan kahden viikon kuluttua 29. toukokuuta. Varsinainen vaalipäivä on kesäkuun 9. päivä. Vaalien ennakoidaan tuovan merkittäviä muutoksia europarlamentin kokoonpanoon.

Eurovaalit ovat kiinnostaneet suomalaisia äänestäjiä valtiollisia vaaleja vähemmän. Vuoden 2019 eurovaalissa suomalaisista äänioikeutetuista kävi äänestämässä 42,7 prosenttia. Uutismedialiiton teettämän tutkimuksen mukaan äänestysaktiivisuus olisi nousussa. Tutkimuksen mukaan 55 prosenttia ilmoitti äänestävänsä aivan varmasti vaaleissa. Lisäksi moni harkitsee äänestämistä. (STT 26.3.)

Tärkein valintakriteeri äänestäjille oli tutkimuksen mukaan ehdokkaan ja omien näkemysten vastaavuus. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat kielitaito sekä tasa-arvoinen suhtautumista eri väestönosiin. Koulutustaustakin koettiin puoluetaustaa tärkeämmäksi.

EU:ssa tehtävät päätökset vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan, mutta erityisesti maaseudulla ja maakunnissa olisi syytä käyttää eurovaalissa ääntään. Perinteisesti maaseudulla äänestysinto on ollut EU-vaaleissa kaupunkeja vähäisempää, vaikka maaseudulle ja sen elinkeinoille monista tärkeistä asioista päätetään suoraan EU:ssa. Tästä syystä parlamentissa tarvitaan ihmisiä, joilla on suomalaisen maaseudun elinkeinojen tuntemusta sekä halua että kykyä ajaa vahvasti suomalaisten etua.

Yhteinen maatalouspolitiikka (cap) on EU:n vanhin ja pisimmälle integroitu politiikan alue. Vaikka maatalouden osuus EU:n budjetista on vähentynyt vuosien varrella, noin kolmannes EU-budjetista käytetään yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen. Kysymys ei ole ainoastaan maataloudesta, koska yhteisen maatalouspolitiikan alle kuuluu myös maaseudun kehittäminen.

Metsäasioissa suomalaiset ja muut metsäiset jäsenmaat ovat törmänneet ymmärtämättömyyden muuriin. Komissiossa ja parlamentissa metsäasioita on katsottu vain ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta ja unohdettu niiden sosiaalinen ja taloudellinen merkitys. Se on näkynyt vahvasti siinä, miten metsäasioita on käsitelty EU:n tasolla.

EU on halunnut puuttua metsäasioihin, vaikka metsistä päättäminen ei kuulu EU:n toimivaltaan. Erityisesti nykyisellä parlamenttikaudella EU-komissio on vyöryttänyt metsiä ja niiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan varjolla. Vihreän kehityksen ohjelman nimellä kutsuttua vyörytystä johti komission varapuheenjohtaja, hollantilainen Frans Zimmermans.

Koska EU-parlamenttivaalit ovat valtakunnalliset, äänestää voi myös oman vaalipiirin ulkopuolisia ehdokkaita. Oman ehdokkaan valinnassa auttaa Maaseudun Tulevaisuuden ja Ylen yhteinen vaalikone. Siellä kysytään muun muassa, pitääkö tuontiruuan täyttää EU:n kriteerit ja pitääkö EU:n valtaa metsissä rajoittaa. Ehdokkailta kysytään myös, pitäisikö maataloustukien määrää karsia koko EU:ssa ja ovatko maataloustukien ympäristövaatimukset menneet liian pitkälle. (MT 15.5.)

Ehdokkaista selvä enemmistö haluaa tuontiruualle samat kriteerit kuin EU:ssa. Enemmistö haluaa myös rajoittaa EU:n valtaa metsissä. Tutustumalla ehdokkaiden antamiin vastauksiin kysymyksiin, saattaa myös tunnettujen ehdokkaiden vastuksista löytyä yllätyksiä.

EU-parlamenttiin valitaan yhteensä 720 parlamentaarikkoa, joista 15 Suomesta, mutta päätymässä oleva vaalikausi on osoittanut, että osaamisella ja yhteistyökyvyllä voi korvata määrää. EU-vaalit ovat tärkeät, mutta erityisesti kaikkien, joiden mielestä maaseudun ja maakuntien tulevaisuus on tärkeä, tulisi käyttää äänioikeuttaan.

Tästä pääset MT:n vaalikoneeseen.