Lukijalta: Tulevan EU-parlamentin ja komission otettava tolkullisempaa linjaa ilmastopolitiikkaan

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta on tullut keskeinen ja ehkä puhutuin EU:n politiikan osa-alue työnsä päättäneen Euroopan parlamentin ja komission kaudella. On mainittava, että tällä hetkellä noin 30 prosenttia EU:n koko rahankäytöstä liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomi on kansallisesti sitoutunut EU:n tiukimpiin ilmastotavoitteisiin.

EU:n kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta huolimatta globaalit hiilidioksidipäästöt kasvavat edelleen. EU:n osuus kokonaispäästöistä on noin kahdeksan prosenttia eli varsin marginaalinen.

En suostu näkemään näin massiivisen energiamurroksen toteuttamista näinkin epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa vain positiivisessa valossa. Jos viimekertaiset EU-vaalit olivat ilmastovaalit, povaan tulevan parlamentin ja komission ottavan tolkullisempaa linjaa ilmastopolitiikkaan.

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa katseen on oltava tavoitteissa ja päämäärissä. Keinojen suhteen EU:n pitää jättää liikkumavaraa jo siksikin, että teknologia kehittyy hyvin nopeasti. On pidettävä huolta, että EU:n kilpailukyky ei heikkene ilmastopolitiikan kilpajuoksussa.

Suomen on puolustettava EU:ssa muun muassa bioenergian järkevää käyttöä sekä biotalouden kehittämistä. Turve tulisi luokitella uusiutuvaksi esimerkiksi edes vuotuisen kasvun osalta.

Puhtaiden energiamuotojen investointien on tapahduttava markkinaehtoisesti. Euroopan on vahvistettava energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, mutta mitään energianlähdettä tai esimerkiksi liikenteen voimanlähdettä ei ole järkeä kategorisesti kieltää.

On nostettava suurempaan keskusteluun myös hiilivuoto enemmän saastuttaviin maihin EU:n kustannuksella. Samalla on muistettava, että nykyinen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja vihreä siirtymä ovat omiaan lisäämään riippuvuuksiamme Kiinasta. Huoltovarmuuden näkökulmasta omaa tuotantoa on tehostettava Euroopassa.

Realismia on sanoa, että Euroopasta loppuvat metallit, materiaalit, suunnittelijat ja käytännön tekijät.

Sosiaalisesti vahvat, taloudellisesti vakaat ja luottamuksen varaan rakentuvat yhteiskunnat selviävät myös paremmin muuttuvassa ilmastossa. Olisi aika myös investoida siihen, kuinka voimme sopeutua ilmastonmuutokseen.

Katriina Hiippavuori

Kristillisdemokraattien 2. varapuheenjohtaja