

Turun yliopisto eduskuntatutkimuksen erikoistutkija Kimmo Elon mukaan EU-vaalit ovat esimerkiksi eduskuntavaaleja korostetummin henkilövaalit.
”Tästä syystä puolueet ovat yrittäneet haalia listoilleen valtakunnan politiikkoja, mutta alueellisten äänten keräämiseen myös tunnettuja paikallispoliitikkoja”, Elo kuvaa.
Kaksijakoisella ehdokashankinnalla puolueet ovat hänestä yrittäneen maksimoida mahdollista äänisaalistaan, sillä yhden vaalipiirin vaalissa jokaisella äänellä on merkitystä.
”Kuitenkin lopulta Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa ratkaistaan vaalit.”
”EU-vaaleja ei pidetä niin tärkeinä.”
Elon mukaan EU-vaaleissa uskalletaan lisäksi äänestää enemmän ”omaa oikeaa” ehdokasta, eikä taktinen äänestäminen voittajan kelkkaan hyppäämällä ole muiden vaalien kaltainen ilmiö.
”Äänestäjät äänestävät rehellisimmin, ja puolueista valitaan todennäköisesti sopivin. Taustalla vaikuttaa se, ettei vaaleja pidetä niin tärkeinä muun muassa hallitus–oppositio -asetelma puuttumisen vuoksi”, Elo arvioi.
Ehdokkaasta äänestäjät pyrkivät hänen mielestään selvittämään ennen kaikkea osaamista esimerkiksi turvallisuus- ja EU-asioihin liittyen.
”Istuvat mepit ovat kokemuksen vuoksi vahvoilla, vaikkakaan aina istuva meppi ei ole onnistunut uusimaan paikkaansa.”

Ylen toukokuun alussa julkaiseman gallupin tilannetta Elo ei pidä kovinkaan yllätyksellisenä.
”Kokoomus on eduskuntavaalien tulosta lähellä, ja heillä on perinteisesti hyvin lojaalit äänestäjät. Lisäksi SDP hyötyy kansallisen kannatuksen noususta”, hän pohtii.
Perussuomalaisten suhteellisen heikkoa galluptulosta selittää Elon mielestä yleisesti puolueen äänestäjien EU-kriittisyys.
”Kannattajien piirissä EU-vaaleissa ei olla kovin kiinnostuneita äänestämään, minkä lisäksi ehdokaslistalta puuttuvat puolueen eturivin nimet Junnilaa ja Tynkkystä lukuun ottamatta.”
”Keskustan äänestäjät tietävät, että maatalouteen liittyvät päätökset tehdään EU:ssa.”
Vihreillä kannatus laskenut erikoistutkijan mukaan ympäristöasioiden hiljentyessä, eikä poisjäävälle Heidi Hautalalle tunnu olevan korvaajaa. Toisin tuntuu olevan vasemmistoliitolla.
”Andersson vaikuttaa vahvasti mahdolliseen toiseen meppipaikkaan, kun äänestäjät näyttävät uskaltavan äänestää aidosti itselleen sopivinta ehdokasta”, Elo kertoo.
Keskustan valtakunnallista kannatusta korkeamman EU-kannatuksen hän uskoo selittyvän maatalousasioiden tärkeydellä äänestäjille. MT-kyselyssä 15.5. huomattiin sama asia, että keskusta mielletään vahvimmin maaseudun asioiden ajajaksi Brysselissä.
”Keskustan äänestäjät tietävät, että maatalouteen liittyvät päätökset tehdään EU:ssa, mihin halutaan vaikuttaa.”

Jos äänestysprosentti olisi aiempien vaalien kaltainen eli noin 45 prosenttia ja puolueiden kannatuksen Ylen toukokuun alun gallupin mukaiset, Elo pitää kokoomuksen neljää ja sosiaalidemokraattien kolmea meppipaikkaa varmoina.
”Vihreät ja vasemmistoliitto liikkunevat samoissa äänimäärissä. Eroa SDP:hen olisi vajaat 200 000 ääntä.”
Nykyisten galluplukujen valossa Elo on laskenut viimeisen läpimenevän ehdokkaan vertailuluvuksi noin 108 000 ääntä, joka voi aiheuttaa RKP:lle ongelmia.
”RKP olisi saamassa tällä hetkellä noin 82 000 ääntä, mikä on puolueelle vakava paikka. Henriksson ei näytä tuovan listalle samanlaista lisäarvoa kuin vasemmistoliitolle Andersson”, hän vertaa.
Viimeisen läpimenevän ehdokkaan vertailuluku olisi noin 108 000 ääntä.
RKP voisi ehkä saada Elon mielestä kokoomukselta ääniä, muttei se vielä muuttaisi kummankaan listan todennäköistä tilannetta.
”Kun puhutaan kymmenien tuhansien äänien eroista, niin RKP:n tulisi saada lisä-äänensä juuri edellä olevilta listoilta eli vihreiltä ja vasemmistoliitolta.”
Eikä RKP olisi edes näillä kannatusluvuilla ensimmäinen ulosjäävä lista, sillä Elon laskelmissa viimeiset paikat olisivat vihreiden ja vasemmistoliiton toiset mepit sekä 15. meppinä kokoomuksen neljäs. SDP:n neljäs meppi olisi ensimmäinen ei-valittava.