EU-parlamentilta puolto pakkausjätteen suitsimiselle – Suomi voi joutua rakentamaan rinnakkaisen järjestelmän palautuspullojen kierrätykselle

Asetuksen tarkoituksena on torjua kasvavaa jätemäärää, yhdenmukaistaa sisämarkkinan sääntöjä ja edistää kiertotaloutta.

Suomen metsä- ja pakkausteollisuudella on ollut sääntelyhankkeen aiemmissa vaiheissa pelkoja muun muassa kartonkipakkausten kohtalosta, mutta lopulta pahimmat pelot muuttuivat aiheettomiksi. Sen sijaan useat suomalaiset europarlamentaarikot arvioivat perjantaina täysistuntoviikon alla pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että asetuksen eteneminen maaliin nykyisessä muodossa tarkoittanee Suomelle tarvetta kehittää rinnakkainen järjestelmä nykyiselle palautuspullojen ja -tölkkien järjestelmälle.

Ennen kuin asetus voi tulla voimaan, myös jäsenmaiden on vielä hyväksyttävä se virallisesti.

Kuluttajat näkevät aikanaan kaupoissa ja ravintoloissa myös konkreettisia muutoksia siinä, kuinka elintarvikkeet on pakattu.

Esimerkiksi jalostamattomien tuoreiden hedelmien ja vihannesten kertakäyttöiset muovipakkaukset ollaan kieltämässä vuodesta 2030 alkaen. Sama koskee ravintolassa nautittavan ruuan ja juoman kertakäyttöisiä muovipakkauksia.

Kieltolistalle tulevat myös erittäin kevyet muoviset kantokassit sekä yksittäiset annospakkaukset esimerkiksi mausteille, kastikkeille, kermalle ja sokerille.

Haitallisten terveysvaikutuksen ehkäisemiseksi asetus kieltää erittäin hitaasti hajoavien kemikaalien käytön pakkauksissa, jotka joutuvat kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa.

Asetukseen sisältyy myös yleisiä tavoitteita siitä, kuinka pakkausjätettä pitäisi vähentää eri tavoitevuosiin mennessä. Pakkauksia tulisi vähentää viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 10 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.