Tyrivätkö pihit kansalaiset Suomen talouskasvun?

Kuva: Sanne Katainen

Kituliekillä lepattavassa Suomen taloudessa vallitsee omituinen tilanne. Kansalaisilla olisi laskeneiden korkojen, nousseiden palkkojen ja maltillisen inflaation ansiosta mahdollisuus kuluttaa. Näin he eivät kuitenkaan tee.

Monilla yrityksillä olisi tasepuskurien ja tarjolla olevan työvoiman ansiosta mahdollisuus investoida ja kasvaa. Näin ne eivät kuitenkaan tee. Seurauksena on kierre, jonka takia ketsuppipullon korkki pysyy tukevasti paikoillaan.

Julkisessa keskustelussa nimenomaan kansalaisia on patisteltu kaupoille sen sijaan, että nämä makuuttavat käyttötileillään yhteensä kymmeniä miljardia euroja. Pahan päivän varalle säästäminen on ymmärrettävää ja yksilön kannalta rationaalista. Työttömyyttä pelkää kuitenkin moni sellainenkin, jolla ei olisi siihen erityistä syytä.

Osasyynä eurojen makuuttamiseen lienee käsitteiden sekoittuminen. Rapakuntoon velkaantunut kansantalous sekoittuu puheissa yksityiseen talouteen, jossa tilanne ei ole lainkaan yhtä synkkä.

Ovatko kuluttajat yksin syyllisiä talouden alakuloon? Eivät. Yritysten varovaisuus hakea kasvua on jäänyt vähemmälle huomiolle. Poikkeuksiakin on. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on vedonnut yrityksiin, että ne kantaisivat vastuunsa vastineeksi hallituksen toteuttamista työmarkkinauudistuksista.

Kasvurohkeuden perään on huudellut myös Valtion teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Pia Santavirta. Johtajat tekevät sitä, mitä omistajat haluat, Santavirta on muistuttanut.

Suomalaiset omistajat keskittyvät varman päälle pelaamiseen. Vaikka investointipotentiaalia olisi, lyhyen aikavälin kannattavuus ja varmat osingot menevät usein edelle, käy ilmi konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn selvityksistä. Parikymmentä suomalaista suuryhtiötä on kasvanut noin viisi prosenttia hitaammin kuin maailman 5 000 suurinta firmaa keskimäärin.

Kasvaisiko talous nopeammin, jos pieleen mennyt afääri ei olisikaan mielikuvissa häpeäksi vaan merkki rohkeudesta?

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat valitelleet nihkeän lainansaannin olevan kasvun tiellä. Isoilla firmoilla kuitenkin riittää valinnanvaraa rahoitusmarkkinoilla.

Kuluttajien luottamus on yhä matalalla tasolla, vaikka taloudessa on useita hyviä merkkejä taantuman hellittämisestä. Kuva: Sanne Katainen

Varovaisuus ilmenee myös hitaana liikkeellelähtönä Ukrainan jälleenrakennukseen. Suomessa fundeerataan, muut Pohjoismaat jo valtaavat markkinoita. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Team Finland -verkoston Pro Ukraina -hankkeen kyselyssä 350 yrityksestä lähes puolet kertoi, ettei Ukraina ole niille nyt ajankohtainen.

Useat asiantuntijat ovat arvioineet talouskasvun lähtevän liikkeelle asuntokaupan vilkastumisesta. Se puolestaan edellyttäisi asunnonvaihtajilta uskoa siihen, että nykyisestä asunnosta pääsee eroon.

Käynnissä on talouden tuijotuskilpailu, jossa kuluttajat odottavat työllisyystilanteen parantumista ja talouden elpymistä, yritykset kuluttajien luottamuksen lisääntymistä ja kulutuksen kasvua. Voisivatko molemmat olla totta samaan aikaan?

Kuluttajien ja yritysten rohkeuden kasvu sataisi eri reittejä myös alkutuottajien laariin.

Eväitä talouskasvulle on: paljon hyvässä kunnossa olevia yrityksiä, laadukas koulutus, valtion panostukset tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen, halpa sähkö ja tileillä makaavat eurot.