Lukijalta: Ruotsista mallia, asukkaat terveysaseman omistajiksi

Hyvinvointialueiden talous on ahtaalla, palveluverkostoa karsitaan ja jokainen lakkautuspäätös herättää huolen siitä, että peruspalvelut karkaavat yhä kauemmaksi.

Yksi mahdollinen ratkaisu on jäänyt keskustelussa varjoon. Mitä jos osa terveysasemista olisikin asukkaiden omistamia osuuskuntia?

Ajatus on todellisuutta Ruotsissa. Jämtlannissa Offerdalin terveyskeskus suljettiin, mutta paikalliset asukkaat yhdessä työntekijöiden kanssa perustivat osuuskunnan jatkamaan toimintaa. Härjedalenissa Fjällhälsan syntyi vastaavassa tilanteessa ja on sittemmin onnistunut turvaamaan lähipalvelut ja laajentamaan toimintaa myös talvimatkailukeskuksiin.

Ruotsissa osuuskuntamalli toimii osana perusterveydenhuoltojärjestelmää. Asukas voi valita oman terveyskeskuksensa ja alueellinen palvelun järjestäjä maksaa palvelun tuottajalle korvauksen rekisteröityneiden asiakkaiden määrän ja toteutuneen hoidon perusteella. Osuuskunnat toimivat samalla periaatteella kuin muutkin sopimustuottajat.

Malli ei ole poistanut kaikkia ongelmia. Lääkäreiden saatavuus ja kustannusten kasvu haastavat Ruotsissa myös osuuskuntia, jotka joutuvat tarkkaan vahtimaan talouttaan. Silti toimintamallissa on erityinen vahvuus. Siellä missä julkinen vetäytyy ja yksityinen ei löydä riittävästi kannattavuutta, asukkaiden omistama osuuskunta voi pelastaa alueen palvelut.

Suomessa vastaavaa osuuskuntamallia terveyspalveluiden järjestämisessä ei ole laajemmin kokeiltu. Nyt olisi oikea hetki pohtia, voisiko asukkaiden perustama osuuskunta olla joillakin paikkakunnilla vaihtoehto palvelujen lakkauttamisen sijaan ja mitä esteitä toteutuksen edestä tulisi purkaa.

Ruotsin esimerkki osoittaa, että se voi olla toimiva ratkaisu. Siellä asukkaat ovat ottaneet roolia tekijöinä ja omistajina eivätkä jääneet pelkästään päätösten kohteeksi.

Osuustoiminnassa on pohjimmiltaan kyse siitä, että palvelujen käyttäjät ovat myös niiden omistajia ja päätöksentekijöitä. Yksi jäsen yksi ääni -periaate ja toiminnan voittojen käyttäminen yhteiseksi hyväksi sopivat luontevasti myös hyvinvointipalveluihin.

On myös nähtävissä tarvetta kansalaisten omatoimisuuden paluulle. Talouden tasapainottamisen myötä julkinen sektori on vähentämässä rooliaan palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Yhteiskunnallisiin ongelmiin tarvitaan ruohonjuuritasolta lähteviä ratkaisuja. Osuuskuntamalli tarjoaa yhden konkreettisen tavan kanavoida yhdessä tekemisen henkeä palvelujen turvaamiseen.

Mari Kokko

toimitusjohtaja

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo