Ministeri Kaisa Juuson mielestä sote-palveluiden painopistettä täytyy siirtää maaseudulla voimakkaasti liikkuvien palveluiden suuntaan. Kuva: Kari Salonen
Keskussairaaloiden ja hyvinvointialueiden määrä saattaa vähentyä tulevaisuudessa, arvioi ministeri Kaisa Juuso
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri ei sulje pois lisäsäästöjä sote-puolelle. Kaisa Juuson mukaan sote-säästöiltä on mahdotonta välttyä, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.
Sosiaali- ja terveyspuolelle voi kohdistua edelleen lisää leikkauksia jo päätettyjen lisäksi, perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoo. Kuva: Kari SalonenPetteri Orpon (kok.) hallitus sopeuttaa valtiontaloutta kovalla kädellä.
Eniten säästöjä haetaan sosiaali- ja terveyspalveluista, joista säästetään 1,3 miljardia euroa.
Yhdeksi säästökeinoksi on esitetty, sosiaali- ja terveysministeriön asettaman virkamiestyöryhmän toimesta, Suomen keskussairaalaverkon radikaalia karsimista. Esityksessä puolet nykyisistä keskussairaaloista menettäisi nykyisen statuksensa.
Sairaalaverkkotyöryhmän raportissa linjatut asiat on aikataulutettu vuosille 2028/2030, eli seuraavalle hallituskaudelle.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso väläyttää parlamentaarisen työryhmän perustamista (MT 6.2.) keskussairaalojen tulevaisuudesta päätettäessä.
”Koska päätökset menevät seuraavalle hallituskaudelle niin ajattelen, että olisi viisasta perustaa parlamentaarinen työryhmä asian eteenpäin viemiseksi”, Juuso perustelee MT:lle.
Juuso korostaa, että Orpon hallituksen hallitusohjelmassa linjataan sairaalaverkoston tehostamisesta.
”Voi olla, että keskussairaaloiden määrä vähentyy tulevaisuudessa. Sairaalaverkoston tehostaminen lienee välttämätöntä, kun väestö keskittyy yhä enemmän etelään. Samalla Lappi ja Itä-Suomi tyhjenevät”, Juuso toteaa.
Ministerin mukaan ennen lopullisia päätöksiä keskussairaaloiden kohtalosta tehdään huolellinen vaikutusarvio.
”Mitään lopullista linjausta ei ole vielä tehty. En usko, että virkamiestyöryhmän esitys sellaisenaan toteutuu.”
”Sairaalaverkoston tehostaminen lienee välttämätöntä, kun väestö keskittyy yhä enemmän etelään.”
Juuson mukaan sote-säästöiltä on mahdotonta välttyä, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.
”Sote-menot ovat noin kolmasosa julkisen taloutemme kaikista kustannuksista, joten sieltä on haettava säästöjä tehostamalla palveluita. Hallitus haluaa jarruttaa kustannuskehitystä, joka on yksi koko sote-uudistuksenkin päätavoitteista. Mutta samalla täytyy huolehtia siitä, että lakisääteiset palvelut pystytään tarjoamaan.”
Juuson puoluetoveri, valtiovarainministeri Riikka Purra on hiljattain väläytellyt miljardiluokan lisäleikkauksia valtion budjettiin. Syynä tähän on entisestään synkentynyt taloustilanne Suomessa.
Voiko sote-puolelle siis kohdistua edelleen lisää leikkauksia?
”Jos julkisen talouden sopeuttamisen lisätoimia tarvitaan, haetaan niitä kaikilta hallinnon aloilta. Leikkauksia voi tulla lisää sote-puolellekin”, Juuso vahvistaa.
”Maakuntavero toisi liikkumavaraa rahankäyttöön. Lakisääteiset palvelut pitää turvata.”
Hallituksen säästötoimet näkyvät ja tuntuvat kautta Suomen sote-kentän. Osalla hyvinvointialueista palveluita on lähdetty voimakkaasti keskittämään ja maaseudun terveyskeskukset ovat jäämässä jyrän alle.
Ministerin mukaan on myös mahdollista, että hyvinvointialueita vähennetään.
”Seuraamme jatkuvasti, miten hyvinvointialueet kykenevät suoriutumaan tehtävistään. Vasta viimeisenä toimena alueita aletaan yhdistää toisiinsa, mutta sekin on mahdollista”, Juuso huomauttaa.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee kokonaisuudessaan valtiolta. Alueiden taloudellinen liikkumavara riippuu täten täysin siitä, miten paljon hallitus niille rahoitusta suo.
”Tässä onkin yksi Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemän sote-uudistuksen suurimmista valuvioista. Että rahat tulevat valtiolta, mutta vastuu on alueilla.”
Juuso suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti siihen, että hyvinvointialueet voisivat kerätä itse rahaa maakuntaveron muodossa.
”Maakuntavero toisi liikkumavaraa rahankäyttöön. Lakisääteiset palvelut pitää turvata.”
Ministeri Juuson mukaan Suomessa ei voida jatkossa ylläpitää nykyisen kaltaista sote-palveluverkostoa.
”On rakennettu kalliita keskussairaaloita ja terveyskeskuksia, ikään kuin hieno kiinteistö olisi tae siitä, että palvelut pysyvät jatkossakin lähellä. Ei se ole, jos osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla”, ministeri sanoo.
Lähipalveluistaan huolissaan olevia maaseudun ihmisiä Juuso tyynnyttelee puhumalla liikkuvista palveluista.
”Olennaista on, että painopistettä palveluissa siirretään huomattavasti nykyistä enemmän liikkuviin ja kotiin tuotaviin palveluihin. Kotiin tuotavien palveluiden rinnalla etäkonsultaatiot, kotisairaala ja muut mahdolliset liikkuvilla palveluyksiköillä lähelle tuotavat palvelut ovat tulevaisuutta sen sijaan, että ylläpidetään sote-keskusta paikassa, jossa sen tarve on vähäinen.”
Kaisa Juuso korostaa, että viime kädessä sote-palveluiden järjestämistavasta päätetään itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla.
”Alueilla kehitetään palveluita ja tehdään rohkeasti töitä. Uskon ja luotan, että oikeaan suuntaan mennään.”
”On rakennettu kalliita keskussairaaloita ja terveyskeskuksia, ikään kuin hieno kiinteistö olisi tae siitä, että palvelut pysyvät jatkossakin lähellä.”
Vuokralääkäreiden hyvin korkea palkkiotaso rasittaa hyvinvointialueiden taloutta. Juuson mukaan epäkohta on tunnistettu ministeriössä.
”Ministeriössä on käynnistetty vuokratyövoiman käytöstä selvitys, joka valmistuu helmikuussa”, hän kertoo.
Ministerin mielestä koko maassa pitäisi siirtyä omalääkärimallin suuntaan.
”Omalääkärimallia tulisi kehittää, jotta hoidon jatkuvuus pystytään turvaamaan eikä ihmisiä pompotella paikasta toiseen. Joillakin hyvinvointialueilla tätä on jo kokeiltukin, hyvin tuloksin.”
Millainen on ministerin visio suomalaisten terveyspalveluiden osalta vuoteen 2030 katsottaessa?
”Uskon, että ensi vuosikymmenen alkuun mennessä omalääkärimalli on laajasti käytössä koko maassa. Suomi on edelleenkin hyvinvointivaltio, jossa ihmisistä pidetään huolta. Palveluiden tuottamis- ja järjestämistavat ovat huomattavasti nykyistä joustavampia”, Juuso katsoo.
Orpon hallitus korostaa yksityisten sote-palveluiden roolia julkisen puolen rinnalla.
”Uskon, että tähän suuntaan mennään jatkossa. Jos jokin palvelu pystytään tuottamaan edullisemmin ja tehokkaammin, siitä kannattaa tehdä käytäntö.”
- Osaston luetuimmat
