Ehdotus: Puolet Suomen keskussairaaloista karsitaan – ”10–13 keskussairaalaa palvelisivat koko väestöä”
Suomen sairaaloita ehdotetaan porrastettaviksi neljään kastiin: yliopistollisiksi sairaaloiksi, keskussairaaloiksi, akuuttisairaaloiksi sekä sote-keskuksen osastoiksi.
Esityksen mukaan Suomessa olisi jatkossa yliopistosairaaloiden lisäksi vain 5–8 keskussairaalaa. Savonlinnan keskussairaalan kohtalo on ollut jo pitkään kiistanaiheena. Työryhmän esityksen mukaan Savonlinnan keskussairaalan ympärivuorokautinen yhteispäivystys lakkautettaisiin. Kuva: Saara LaviSosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmä esittää, että keskussairaaloiden määrää Suomessa vähennetään. Käytännössä tämä tapahtuisi muuttamalla sairaaloiden työnjakoa. Nykyisiä keskussairaaloita ei oltaisi suoraan lakkauttamassa, mutta osan niistä tehtävänkuva olisi jatkossa huomattavasti nykyistä riisutumpi. Tällöin keskussairaala muuttuisi akuuttisairaalaksi.
"Työryhmä esittää, että Suomessa olisi jatkossakin viisi yliopistollista sairaalaa, joiden tehtävänkuva säilyy nykyisellään. Niissä järjestetään jatkossakin perustason, vaativan tason ja erityistason erikoissairaanhoitoa", työryhmän johtaja ja Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen toteaa.
Esityksen mukaan Suomessa olisi jatkossa yliopistosairaaloiden lisäksi 5–8 keskussairaalaa. Nykyisin keskussairaaloita on Suomessa 22 kappaletta, joten muutos olisi iso.
"Näin ollen 10–13 keskussairaalaa palvelisivat jatkossa koko väestöä. Näissä olisi monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys sekä myös teho-osastovalmius, synnytyksen hoito sekä ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius", Virolainen kertoo.
Osa nykyisistä keskussairaaloista joutuisi luopumaan merkittävästä osasta nykyisistä tehtävistään. Niistä tulisi siis jatkossa niin kutsuttuja akuuttisairaaloita.
"Näissäkin olisi kattavat erikoissairaanhoidon palvelut, joita tarvitaan usein esimerkiksi isolle osalle ikääntyvää väestöä", Virolainen sanoo.
Alimmalla porrastuksella työryhmäesityksessä ovat sote-keskusten osastot.
Työryhmäesityksen mukaan hyvinvointialueet eivät voi nostaa sairaaloiden profiilia omilla päätöksillään, vaan asia on kansallisessa päätäntävallassa.
Virolaisen mukaan työryhmän sisällä on käyty kovaa keskustelua siitä, paljonko keskussairaaloita jatkossa on ja missä ne sijaitsevat.
"Säädösvalmistelussa on huomioitava muun muassa väestön palvelutarve ja sijoittuminen, työvoiman saatavuus, riittävyys ja sijoittuminen, kielelliset oikeudet sekä etäisyydet palveluihin."
Työ päättyi riitaisana, sillä neljä ohjausryhmässä istunutta hyvinvointialuejohtajaa kirjasi raporttiin vastalauseensa. He vastustavat keskussairaaloiden vähentämistä. Eriävän mielipiteen allekirjoittivat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajat.
Työryhmän esitys ei vielä suoraan tarkoita keskussairaaloiden määrän vähentämistä. Seuraavaksi Petteri Orpon (kok.) hallitus tekee asiassa poliittisia päätöksiä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
