Asiantuntijalta: Metsäkatoasetuksen viivästyminen aiheutti epävarmuuden, joka vaatii yrityksiltä olennaisen tunnistamista

Viranomaiset ovat siirtyneet pikkuhiljaa tarkastajista valmentajiksi, joiden on kiteytettävä monimutkaista informaatiota nopeasti muuttuvissa tilanteissa.

Elämme epävarmuuden aikaa, mikä näkyy myös Euroopan unionin ympäristösääntelyä koskevassa politiikassa. EU:n metsäkatoasetus (EUDR) sai aikanaan enemmän puoltoääniä kuin mikään muu päätös europarlamentin historiassa.

Sen jälkeen EU:n poliittisessa päätöksenteossa metsäkatoasetuksen toimeenpano kuitenkin muuttui. Lopulta soveltaminen siirtyi vuodella eteenpäin alkamaan 30.12.2026.

Metsäkatoasetuksen tilanne kuvastaa sitä, miten monimutkaisia EU:n päätöksenteon prosessit ovat ja miten suuria, tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä tehdään. Tilanne vaatii viranomaiselta notkeutta valmentaa asetuksen piirissä olevia toimijoita epävarmassa tilanteessa. Yrityksiltä se puolestaan edellyttää kykyä löytää oma suunta muutosten keskellä.

Minua viranomaisena motivoi metsäkatoasetuksen ydin, joka on säilynyt muuttumattomana. Asetus lupaa todellista edistystä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen.

Lykkäys ei ole liudentanut asetuksen keskeisiä toimenpiteitä ja positiivisia vaikutuksia. Se ei ole myöskään vähentänyt asetuksen yrityksille asettamia velvoitteita. Velvoitteet eivät kuitenkaan vain ota vaan myös antavat.

Viivästys asettaa viranomaisen erikoiseen asemaan. Miten ohjeistaa ja opastaa yrityksiä, kun kaikki on ilmassa?

Viranomaiset ovat siirtyneet pikkuhiljaa tarkastajista valmentajiksi, joiden on kiteytettävä monimutkaista informaatiota nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Viranomaisneuvonnassa pyrimme motivoimaan yrityksiä ja avaamaan asetuksen taustoja. Näin velvoitteet tulevat ymmärrettäviksi ja niiden vaikutukset yhtäältä metsäkadon torjuntaan ja toisaalta yritysten omaan liiketoimintaan muuttuvat pakkopullasta innostaviksi.

Tällä hetkellä valmentaminen keskittyy metsäkatoasetuksen pykälien kiemuroiden selittämisen sijaan olennaisimpien suuntaviivojen ja tilannekuvan kiteyttämiseen, kuten siihen, että yritysten on pakko siirtyä kestävämmälle pohjalle voidakseen selviytyä.

Viranomaisten on voitava viestiä nopeasti ja rohkeasti. Meidän tulee olla läpinäkyviä ja selkeitä mutta tarvittaessa myös tunnustaa, jos emme itsekään osaa antaa selkeää vastausta johonkin kysymykseen.

Tällä hetkellä tuntuu, että monia yrityksiä motivoi EUDR-työhön lähinnä sanktioiden pelko.

Haluaisin kuitenkin saada yritykset näkemään metsäkadon torjunnan merkityksen niille itselleen: se on sekä kannattavaa että välttämätöntä. Kyseessä on markkinoilla menestymisen edellytys. Viranomaisen tavoitteena ei ole rangaista rankaisemisen ilosta vaan pikemminkin auttaa yrityksiä näkemään mahdollisuuksia.

Metsäkatoasetus on monimutkainen kokonaisuus. Yritysten pitää mutkikkuudesta pelästymisen sijaan keskittyä olennaiseen. Asetuksen tavoitteista kannattaa hahmottaa, mikä on tähtäin, ja tehdä sitten sen osalta parhaansa. Näin yritykset pystyvät oikeuttamaan oman toimintansa myös jatkossa.

Tämä on myös esimerkin näyttämistä muuttuvassa maailmassa ja päättäväisyyttä epävarmuuden keskellä.

Kaiken epävarmuuden keskeltä löytyy myös varmuutta. Varmaa on se, että metsäkatoasetus on laajasti hyväksytty ja sitä aletaan soveltaa.

Vaikka metsäkatoasetus kaatuisi, sen tilalle tulisi muu vastaava säädös.

Varmaa on myös se, että maailman metsät eivät kestä niihin kohdistuvaa hallitsematonta painetta. Yrityksillä on merkittävää valtaa vaikuttaa tämän paineen hallitsemiseen.

Shingo Masuda

EUDR-erityisasiantuntija

Ruokavirasto