Lukijalta: Yhteiset standardit säästävät ruokaketjun kustannuksia

Päätös liittyä perustajajäsenenä eurooppalaiseen maatalouden ja elintarvikesektorin datayhteistyöhön (EDIC for Agri-Food) on tärkeä suomalaiselle ruokaketjulle. Samalla on varmistettava, että eurooppalainen datakehitys rakentuu olemassa olevien ratkaisujen varaan.

Suomen on oltava mukana määrittämässä datatalouden pelisääntöjä. Jos jäämme sivuun, joudumme sopeutumaan muiden tekemiin ratkaisuihin ja vaarannamme Suomessa tehdyn kehitystyön.

Datainfrastruktuuri ei ole pelkkä tekninen kysymys. Jokainen uusi järjestelmä, tunniste tai raportointimalli tarkoittaa lisää työtä ja kustannuksia. Nykytilanteessa ruokaketjulla ei ole varaa päällekkäisiin ratkaisuihin, jotka lisäävät hallinnollista taakkaa ja vievät resursseja pois ydintoiminnasta.

Siksi eurooppalaisessa yhteistyössä pitää ensin selvittää, mitä standardeja, tunnisteita ja malleja jo käytetään, ja hyödyntää niitä. Ruokaketjussa on jo toimivia ratkaisuja, kuten GS1:n avoimiin globaaleihin standardeihin perustuvat mallit. Niiden päälle rakentaminen on nopeampaa ja edullisempaa kuin uusien mallien tekeminen alusta asti.

Jos EU-tasolla lähdetään luomaan rinnakkaisia ratkaisuja, digitalisaatio hidastuu ja kustannukset kasvavat. Se osuu erityisesti viljelijöihin ja pk-yrityksiin, joille tämä näkyy lisääntyvänä raportointina, uusina järjestelminä ja kasvavana työmääränä.

Kun data liikkuu yhteisten, kaikille avoimien, globaalien GS1-standardien varassa, koko ketju hyötyy: tiedon laatu paranee, työ helpottuu, virheet vähenevät ja kustannukset pienenevät. Food Data Finland -yhteistyössä näiden varaan on jo rakennettu ratkaisuja, joita kannattaa hyödyntää myös eurooppalaisessa kehityksessä.

EDIC-konsortion tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta ne toteutuvat vain, jos kehitys perustuu yhteentoimivuuteen, ei uusiin byrokratian kerroksiin.

Riikka Korolainen

johtava asiantuntija

Elintarviketeollisuusliitto

Satu Hulkkonen

hankepäällikkö

Food Data Finland/GS1 Finland