Maatalousalan yrityksistä raportissa on mainittu muun muassa John Deere. Kuvituskuva. Kuva: Glenn Blackburn
Google, Microsoft ja Amazon valtaamassa maatalouden – uhkaako jättiyritysten valta ruokaturvaa?
Teknologiajätit pyrkivät ottamaan yhä suuremman roolin maatalouden ja ruoantuotannon ohjauksessa, mutta asiantuntijoiden mukaan kehityksessä piilee vakavia riskejä ruokaturvalle ja paikalliselle päätösvallalle.Tilaajalle
Lisääntynyt riippuvuus teknologiajäteistä voi heikentää ruokaturvaa Kuvituskuva. Kuva: Jussi KnaapiTeknologiajätit, kuten Google, Microsoft, Amazon, IBM ja Alibaba pyrkivät muokkaamaan maatalouden ja elintarviketuotannon tulevaisuutta yhä voimakkaammin, kertoo tuore raportti. Näiden yritysten vaikutus ulottuu maatalousdataan, logistiikkaan, kauppaan ja ruokaketjun jokaiseen vaiheeseen.
Ajatushautomo International Panel of Experts on Sustainable Food Systems (Ipes-Food) -asiantuntijaryhmän raportin mukaan teknologiajätit tekevät yhteistyötä teollisen maatalousalan yritysten. Nämä yhdessä vaikuttavat siihen, mitä viljellään ja mitä maailma syö.
Maatalousalan yrityksistä raportissa on mainittu muun muassa John Deere, Agco, Corteva, Basf, Bayer ja Yara.
Mitä globaalimpi järjestelmä on, sitä vaikeampaa on taata, että se todella toimii.
Monikansallisten suuryritysten investoinnit automaatioon, robotiikkaan, tekoälyyn ja datatalouteen voivat johtaa ruokajärjestelmän keskittymiseen ja pienviljelijöiden aseman heikentymiseen, raportti toteaa.
”Mitä globaalimpi järjestelmä on, sitä vaikeampaa on taata, että se todella toimii. Ruokaturvan on oltava mahdollisimman paikallista", sanoo raportin laatimiseen osallistunut kirjailija ja maatalousasiantuntija Pat Mooney The Guardianin haastattelussa.
Jättiyritykset keskittyvät yleensä van viiteen viljelykasviin: maissiin, riisiin, vehnään, soijapapuihin ja perunaan.
Mooney antaa esimerkin jättiyritysten vallasta:
”Heidän neuvonsa tulee olemaan: ’No, emme tiedä, käytättekö [vilja]teffiä Etiopiassa – emme ole koskaan kuulleet teffistä – mutta tiedämme, miten maissia käytetään Etiopiassa, joten neuvomme teitä maissin käyttötavoissa ja tiedämme, miten maissi yhdistetään torjunta-aineisiin, koska se on meidän asiantuntemustamme’.”
Mooneyn mukaan maanviljelijät ovat vaarassa jäädä jumiin globalisoituneeseen järjestelmään, jossa heidän on pakko ostaa teollisuusyritysten valmistamia siemeniä paikallisesti sopeutuneiden viljelykasvien sijaan.
Lisäksi globaali ruokajärjestelmä on jo osoittanut olevansa altis häiriöille, kuten ilmastokriisille tai Ukrainan sodalle.
"Miksi tekisimme siitä entistäkin globaalimman ja riippuvaisemman Piilaaksossa toimivista monikansallisista yrityksistä?", Mooney kysyy.
Ruokaturvan olisi hänen mukaansa oltava mahdollisimman paikallista.
”Mitä globaalimpi järjestelmä on, sitä vaikeampaa on taata, että se todella toimii.”
Teknologiayritykset syöttävät algoritmeihinsa ja tekoälymalleihinsa maanviljelijöiltä ja satelliitti- ja drooniantureista kerättyä dataa. Sen jälkeen yritykset käyttävät näitä tietoja neuvoakseen maanviljelijöitä, mitä tulisi viljellä, esimerkiksi ehdottamalla tiettyä siementä, joka sopisi heidän alueensa maaperän kosteuteen.
Digitalisaatiota edistetään suuryritysten ehdoilla ilman riittävää julkista keskustelua tai sääntelyä.
Raportti varoittaa, että lisääntynyt riippuvuus teknologiajäteistä voi heikentää ruokaturvaa ja sekä työntekijöiden että kuluttajien oikeuksia. Ipes-Food varoittaa, että digitalisaatiota edistetään suuryritysten ehdoilla ilman riittävää julkista keskustelua tai sääntelyä.
Digitaalisia työkaluja kuvataan innovatiivisina, ja ne herättävät helposti poliittisten päättäjien ja sijoittajien huomion. Tämä tarkoittaa raportin mukaan, että vaikka viljelijät epäröisivätkin teknologiayritysten neuvojen omaksumista, heidän hallituksensa voisivat mainostaa niitä tulevaisuudensuunnitelmana.
Raportti kehottaa poliittisia päättäjiä, kansalaisyhteiskuntaa ja tutkijoita varmistamaan, että digitalisaation edut ja riskit arvioidaan kattavasti, ja että ruoan ja viljelyn tulevaisuus pysyy demokraattisessa ohjauksessa.
Digitaalisten työkalujen markkinat maataloudessa olivat viime vuonna 30 miljardia dollaria eli noin 26 miljardia euroa. Markkinoiden ennustetaan nousevan 84 miljardiin dollariin (72 miljardiin euroon) vuoteen 2034 mennessä, arvioi Fortune Business Insights.
Raportissa todettiin myös, että Maailmanpankki on rahoittanut 1,15 miljardia dollaria (miljardi euroa) lainoja digitaalisen maatalouden hankkeisiin ja EU on käyttänyt 200 miljoonaa euroa alan tutkimukseen.
The Guardian pyysi Googlelta, Microsoftilta, Amazonilta, IBM:ltä ja Alibabalta kommentteja artikkelia varten.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
