Aura Salla (kok.) myöntää, että julkishallinnon on vaikea niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa vaikea irrottautua Microsoftista. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES
Riippuvuutemme jenkkiyrityksistä on karmivaa ‒ ”Suomi ja Ruotsi halvaantuvat tunnissa”
Keskustelu EU:n omasta sotilaallisesta suorituskyvystä käy monen mielestä ylikierroksilla.TilaajalleBryssel
Suomalaismepit Li Andersson (vas.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Aura Salla (kok.) ovat eri mieltä EU:n oman sotilaallisen suorituskyvyn vahvistamisesta. Kuva: Philippe Buissin; Alain Rolland / © European UnionYksi asia suurelle osalle EU:n vastakkaisista poliittisista leireistä tuntuu nyt olevan yhteinen. Yhdysvaltoihin pitää nykyhallinnon vuoksi ja myös siitä riippumatta ottaa etäisyyttä.
Suhtautumisessa on aste-eroja, mutta perusajatus on sama: Euroopan pitää vahvistaa riippumattomuuttaan.
Erityisesti riippuvuus USA:n suurista teknologiayrityksistä on kokoomusmeppi Aura Sallan mukaan ”karmivaa”. Li Andersson, Sallan kollega vasemmalta laidalta on samaa mieltä.
”Kriittiset haavoittuvuudet löytyvät kyllä digipuolelta. Tätä pitää nyt katsoa, kun julkisten hankintojen direktiiviä uudistetaan”, Andersson sanoo. Eli julkishallinto pitäisi ohjata ostamaan eurooppalaisia ohjelmistoja ja pilvipalveluita, jos niitä on.
”Suomi ja Ruotsi halvaantuvat tunnissa, jos Microsoft lopettaa palveluiden toimittamisen. Yhtiön ohjelmistojen ja pilvipalveluiden käyttö julkisella sektorilla olisi lopetettava”, Salla vaatii.
Julkishallinto pitäisi ohjata ostamaan eurooppalaisia ohjelmistoja ja pilvipalveluita.
Hän myöntää, ettei se ole helppoa eikä tapahdu nopeasti. Hälyttävintä on kuitenkin se, että monin paikoin esimerkiksi Suomessa ei ole päästy alkua pidemmälle. Osin jopa mennään ojasta allikkoon eli riippuvuus vain kasvaa.
Ranska on aina paasannut ja paasaa presidentti Emmanuel Macronin johdolla edelleen, että EU:n pitää rakentaa omat teknologiayhtiönsä, jotka panevat kampoihin yhdysvaltalaisille ja kiinalaisille kilpailijoille ja joita myös suojataan.
Salla ja Andersson tukevat Macronia sillä varauksella, että kun vahvistetaan ja ostetaan eurooppalaista, sen pitää sataa muidenkin kuin Ranskan ja Saksan laariin.
Kun ostetaan eurooppalaista, sen pitää sataa muidenkin kuin Ranskan ja Saksan laariin.
Myös demarimeppi Eero Heinäluoman mielestä Suomen ja koko EU:n on taloudellisen autonomian vahvistamisessa on syytä kuunnella Ranskaa herkemmällä korvalla.
”Se liittyy myös Kiinaan, joka on yhtä häikäilemätön kuin Yhdysvallat. Jos me olemme sinisilmäisiä, erityisesti teknologiassa seuraukset ovat kohtalokkaita”, Heinäluoma alleviivaa.
Demarimeppi Eero Heinäluoman mielestä EU:n omaa sotilaallista suorituskykyä pitää pitkässä juoksussa vahvistaa. Kuva: Bernal RevertSamaan aikaan, kun Brysselissä kauhistellaan USA:n digijättien ylivaltaa, keskustelu Euroopan itsenäisen puolustuksen vahvistamisesta käy ylikierroksilla.
EU:lla ei ole puolustukseen liittyvää toimivaltaa eikä budjettia. Teollisuuspolitiikalla pystytään kuitenkin vaikuttamaan siihen, mihin investoidaan ja panostetaan. Kauppapolitiikalla taas siihen, mistä ostetaan.
EU:lla ei ole puolustukseen liittyvää toimivaltaa eikä budjettia.
Kytkentä puolustukseen tulee tätä kautta. Lisäksi EU:n Lissabonin sopimuksessa on hyhmäinen turvatakuulauseke, jonka ”syvin olemus” on edelleen selvittämättä.
Myös EU-parlamentissa spekuloidaan, miten Eurooppa pystyy ilman USA:n tukea torjumaan Venäjän mahdollisen, tai joidenkin mielestä jopa todennäköisen hyökkäyksen johonkin EU-maahan.
Parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n puheenjohtaja Manfred Weberin mielestä vastaus on EU:n oma armeija. Heinäluoma on demarina pääsääntöisesti eri mieltä Weberin kanssa, mutta EU:n sotilaallisen suorituskyvyn vahvistamisesta ei.
Yksi pyhä lehmä, eli EU:n ja Naton mahdollinen päällekkäinen rakenne tässä tulee teurastettavaksi.
”Siihen loppujen lopuksi päädytään. Olisi liian radikaalia mennä suoraan EU:n omiin suorituskykyihin, mutta kymmenen vuoden aikajanalla se on lopputulos”, Heinäluoma sanoo.
Hän pitää Natoon ja Yhdysvaltoihin uskollisesti nojanneen Saksan liittokansleri Friedrich Merzin ”muodonmuutosta” tässä suhteessa merkittävänä.
Saksalainen Manfred Weber EU-parlamentin suurinta ryhmää, keskustaoikeistolaista EPP:tä. Kuva: Alain ROLLAND”Yksi pyhä lehmä, eli EU:n ja Naton mahdollinen päällekkäinen rakenne tässä tulee teurastettavaksi. Jos halutaan, että EU:lla on kattavat ja luotettavat suorituskyvyt, jossain määrin on tehtävä samoja asioita kuin Natossa”, Heinäluoma erittelee.
Li Anderssonille oleellisinta on, että Eurooppa pystyy ja on valmis toimimaan Yhdysvalloista riippumatta.
”Se rakenne on minusta lopulta vähemmän olennainen. Ruotsalaisethan täällä puhuvat paljon JEF:stä”, Andersson huomauttaa.
Aura Salla ei lämpene EU:n omalle sotilaalliselle suorituskyvylle.
JEF (Joint Expeditianory Force) on brittien vetämä Pohjois-Euroopan maiden löyhä puolustuksellinen yhteenliittymä, johon myös Suomi kuuluu.
Aura Salla ei lämpene EU:n omalle sotilaalliselle suorituskyvylle. ”EU pysyköön lestissään ja Nato omassaan”, hän kuittaa.
EU:n oman sotilaallisen suorituskyvyn vahvistaminen edellyttäisi Sallan mukaan perussopimusten muuttamista. Siihen jäsenmailla ei ole yhteistä poliittista tahtoa. Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen varautuminen ei kaikille ole ykkösprioriteetti.
Li Andersson on Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja opetusministeri. Kuva: Sanne Katainen”Italialle, Espanjalle ja Portugalille se on sosiaalinen asuntotuotanto”, Salla tähdentää.
Li Andersson jakaa tämän näkemyksen. Hän moittii sitä, että puolustusmenojen kasvattamista on viety eteenpäin yksisilmäisesti.
”Meidän pitäisi pystyä vakuuttamaan ihmiset siitä, ettei se ole pois sosiaaliturvasta ja palveluista”, Andersson painottaa ja varoittaa, että koheesio murenee, jos ei pystytä. Siitä puolustusmenojen periaatteelliset vastustajat saavat lisää polttoainetta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
