USA:n jättitulleja pelkäävä EU rakentaa kiireellä vastavetoja – lisäävätkö ne epäreilua siipikarjan halpatuontia?

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi jäsenmaiden johtajien loppuviikon huippukokouksessa kertomassa, miten kauppaneuvottelut Yhdysvaltain kanssa etenevät. Kovin paljon alkua pidemmälle ei edelleenkään ole päästy. Jos tulosta ei synny 9. heinäkuuta mennessä, kauppasota voi eskaloitua.

Se tarkoittaa, että nykyinen USA:n määräämä 10 prosentin kattava tuontitulli nousee 20 prosenttiin ja tiettyjä sektoreita koskevat erityiset rangaistustullit jopa 50 prosenttiin.

Eri jäsenmaiden diplomaattilähteiden mukaan suurimman vastuun hitaasta etenemisestä kantavat Washingtonin neuvottelijat.

”Ammattitaidon taso vaihtelee ja mandaatti vaikuttaa välillä heikolta”, lähteet arvioivat.

Mandaatti tulee tunnetusti arvaamattomalta presidentti Donald Trumpilta. Euroopan johtajat eivät toistaiseksi ole pystyneet merkittävästi vaikuttamaan siihen, että linja muuttuisi.

Friedrich Merzille Brysselin huippukokous oli ensimmäinen Saksan liittokanslerina. Kuva: Alexandros MICHAILIDIS

EU:n puolella haasteita tuovat keskeisten jäsenmaiden erilaiset näkemykset. Saksan liittokansleri Friedrich Merz piiskaa komissiota nopeisiin ratkaisuihin, jotta korkeat tullit vältetään.

Merzille kelpaisi samansuuntainen diili, jonka Britannia neuvotteli. Se tarkoittaisi kymmenen prosentin kattavaa tullia ja sektorikohtaisia ratkaisuja esimerkiksi Saksan kannalta tärkeälle autoteollisuudelle. Italian pääministeri Giorgia Meloni tukee Merziä.

Britannian mallia noudatteleva ratkaisu on kuitenkin epätodennäköinen. Trumpia hiertää erityisesti saksalaisten autojen tuonti, jota hän pyrkii nimenomaan tulleilla rajoittamaan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron korostaa, ettei EU saa antaa liikaa periksi. Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli samoilla linjoilla kokouksen jälkeen pitämässään lehdistötilaisuudessa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaatii komssiota pysymään lujana, kun USA:n kanssa neuvotellaan. Kuva: GAETAN CLAESSENS

Huoli ei ole aiheeton. Kauppaneuvottelujen tilannetta tuntevat komissiolähteet antavat ymmärtää, että EU olisi sovun edistämiseksi valmis lieventämään yhdysvaltalaisten digijättien sääntelyä.

EU-komissio rakentelee myös vastatoimia mahdollisen kauppasodan varalta. Suorien vastatullien lisäksi katseita käännetään erityisesti Aasian suuntaan. Samaan aikaan latinalaisen Amerikan maiden kanssa solmittu Mercosur-sopimus yritetään viedä maaliin mahdollisimman pian.

Komission puheenjohtaja von der Leyen esitteli Brysselin huippukokouksessa uusimpana aloitteena uuden vapaakauppajärjestön luomisen Aasian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa. Taustalla on se, että Yhdysvallat on jo pitkään ylenkatsonut kansainvälisen kaupan pelisääntöjä valvovaa maailman kauppajärjestö WTO:ta.

Eurooppalaiselle maataloudelle uusi kauppajärjestö ei sinänsä olisi huono uutinen. Siihen, että uusia kauppasopimuksia neuvotellaan ja solmitaan kovalla kiireellä, sisältyy kuitenkin riskejä.

EU neuvottelee parhaillaan esimerkiksi Thaimaan ja Indonesian kanssa. Se huolestuttaa erityisesti eurooppalaisia siipikarjan tuottajia. Vapaakauppasopimus näiden Aasian maiden kanssa voi lisätä väljemmillä standardeilla tuotetun siipikarjalihan halpatuontia.

Oman kierteensä tuo Mercosur-sopimus, jonka ratifiointia ranskalaisten lihantuottajien etuja varjeleva Macron yrittää edelleen torpedoida. Se sotkee osaltaan myös USA:n kanssa käytäviä neuvotteluja.

Macronin on vaikea myydä omilleen argentiinalaisen ja brasilialaisen lihan tuontia lisäävää sopimusta, jos USA:n kanssa taivutaan laihaan lopputulokseen.