Mercosur-sopimuksesta toivotaan EU:n maatalousmarkkinoille kasvua ja vakautta – ”Sopimus on nyt tärkeämpi kuin koskaan”
Maatalous ja elintarviketeollisuus hyötyisivät Mercosur-sopimuksesta. Ilman kauppasopimuksia EU-maiden ruokaviennin kasvu hiipuu ja siten ruokasektori Euroopassa näivettyisi.Tilaajalle
Kuvassa nautakarjaa Brasiliassa Amazonin alueella. Kuva: Nelson Almeida / AFP / LehtikuvaEU:n ja Mercosur-maiden kauppasopimus on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tärkeämpi kuin koskaan, sanoo yksikönpäällikkö Kent Wilska ulkoministeriöstä.
”Sopimus on signaali osapuolten uskosta sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen ja yhteistyön voimaan.”
Uskoa sääntöpohjaisuuteen on koeteltu tänä talvena ja viime vuosina.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on aloittanut virkakautensa asettamalla tuontitulleja ja uhkailemalla niiden lisäämisellä.
Eurooppa on pyristellyt irti Venäjän kaupasta maan aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainaan vuonna 2022.
Kuluneen talven aikana asiantuntijoiden arvioissa on usein toistunut tulkinta, että ollaan matkalla maailman, jossa suuret maat päättävät asioista keskenään ja pienien tulee sopeutua.
EU ja Mercosur-maat eli Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay pääsivät neuvottelutulokseen kauppasopimuksesta joulukuussa.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä koska sopimus tulee voimaan. EU-maissa sille on myös vastustusta, mikä voi sopimuksen vielä myös kaataa.
Aikaisintaan sopimus voisi tämän hetken arvioiden mukaan tulla voimaan ensi vuoden aikana.
Mercosur-maat muodostavat yhden maailman suurimmista markkinoista. Yksin Brasilia on maailman yhdeksänneksi suurin talous.
Kiinan rooli alueen kaupassa on kasvanut valtavasti. Samalla EU on menettänyt asemiaan.
Alueella on korkeita tulleja ja muita kaupan esteitä, minkä vuoksi kauppasopimusta kaivataan, jotta esteet markkinoille pääsemiseksi pienenevät.
”Lihojen kiintiömäärät ovat niin pienet, että EU:n piikkiin Amazonin sademetsien tuhoutumista ei voi pistää.”
Kauppasopimusta on suunniteltu 1990-luvulta lähtien. EU:n puolelta maatalous on ollut koko ajan suurin huoli, koska Mercosur on erittäin kilpailukykyinen maataloudessa.
”Täytyy muistaa, että kauppa ei ala nollasta. EU tuo nyt alueelta vuosittain 20–30 miljardin euron arvosta elintarvikkeita ja maatalouden raaka-aineita. Jatkossa ne tulisivat halvemmalla”, Wilska toteaa.
EU vie alueelle etenkin koneita ja laitteita sekä kemikaaleja.
Maataloustuotteiden kauppaa ei sopimuksella täysin vapauteta, vaan siinä pidetään tullikiintiöitä herkille tuotteille.
Mercosur-maat olisivat halunneet enemmän kaupan avaamista.
Sopimuksessa on myös suojalausekkeita, joita voidaan hyödyntää, jos tuonnin merkittävä kasvu aiheuttaa markkinahäiriöitä EU:ssa.
Naudanlihan sopimuskiintiö on 99 000 tonnia vuodessa. Se vastaa 1,6 prosenttia EU:n tuotannosta ja on alle puolet EU:n nykyisestä tuonnista Mercosur-alueelta.
Kiintiö vastaa 0,7 prosenttia Mercosurin noin 13,8 miljoonan tonnin vuotuisesta naudanlihan tuotannosta.
Siipikarjanlihan kiintiö on 180 000 tonnia ja vastaa 1,6 prosenttia EU:n tuotannosta. Määrä on pienempi kuin nykyinen tuonti alueelta.
Kiintiöt ylittävältä tuonnilta peritään tullimaksut.
Tuonnin on täytettävä EU:n vaatimukset terveys ja kasvinsuojelutoimista sekä elintarviketurvallisuusstandardit.
”Lihojen kiintiömäärät ovat niin pienet, että EU:n piikkiin Amazonin sademetsien tuhoutumista ei voi pistää”, Wilska sanoo.
”Kiina ja Etelä-Amerikan sisäinen kulutus ovat ne, jotka sen ratkaisevat.”
Pariisin ilmastosopimus on olennaisena osana kauppasopimusta. Jos joku maa eroaa sopimuksesta, voidaan tullietuja perua.
”EU:n maataloussektori olisi nykyistä pienempi ilman kauppasopimuksia, joita EU:lla nyt on.”
Ilman kauppasopimuksia EU-maiden ruokaviennin kasvu hiipuu ja siten ruokasektori hiipuu, sanoo ruokamarkkinoiden asiantuntija Kyösti Arovuori asiantuntijayritys Reinu econista.
”EU ei ole mikään kasvumarkkina.”
”Isossa kuvassa katsottuna maat, jotka eivät ole kauppasopimusten piirissä, menettävät kauppaa”, Arovuori toteaa.
”EU:n maataloussektori olisi nykyistä pienempi ilman kauppasopimuksia, joita EU:lla nyt on.”
Sopimusten myötä vienti kasvaa sopimusmaihin ja vähenee muihin maihin.
Mercosur-sopimuksen myötä tuonti EU:hun kasvaisi enemmän kuin vienti, mutta viennin kasvu on joka tapauksessa plussaa, Arovuori sanoo.
Tällä hetkellä EU:n ruokaviennin arvo on suurempi kuin tuonnin, eikä sopimus sitä muuttaisi.
Maatalous- ja elintarvikesektori hyötyisivät kaupan kasvusta. Vientiä olisi etenkin maitotuotteissa ja sianlihassa.
Suomen maatalouteen sopimuksen vaikutukset ovat välillisiä muun Euroopan kautta. Arovuori arvioi sopimuksen vaikutukset Suomeen pieniksi.
”EU:hun tulee lisää tuontia, mutta viennin kasvu lisää tuotteiden kysyntää.”
MTK järjesti maaliskuussa kaksi kauppapolitiikkaa koskevaa webinaaria. Muun muassa Wilska ja Arovuori puhuivat näissä webinaareissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
