Pohjoismaiden neuvoston diskuteerausvaihe on ohitse, puolustus- ja turvallisuuspolitiikka nousivat ytimeen

”Jotain on mätää Tanskanmaalla”, viittaa lainaus Shakespearen Hamlet-näytelmään.

Naton perustajajäseniin kuuluva ja kaikin puolin puolin jäsenyysvelvoitteensa kunnialla hoitanut Tanska on pulassa, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hallintoineen yrittää omia kuningaskunnalta siihen kuuluvan Grönlannin itsehallintoalueen — kansallisen turvallisuuden nimissä.

Ruotsin Sälenissä järjestetyssä turvallisuuskonferenssissa Pohjoismaiden puolustus ja turvallisuus puolustusliitto Naton jäsenyyksineen olivat alleviivatusti esillä, Grönlannin asema eritoten.

Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa aina viime vuosiin asti keskustelut puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta ovat loistaneet poissaolollaan aina Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyteen saakka.

Neuvosto oli aiempina vuosikymmeninä varovainen kokousaiheissaan:

”Kulttuuripolitiikka, maahanmuutto, työmarkkina-asiat ja Pohjoismaiden hyvinvointivaltion rakentamisen projekti olivat neuvoston agendalla”, muistelee MT:lle kymmeniä Pohjoismaiden neuvoston ja hallitusten välisen ministerineuvoston kokouksia seurannut Turun Sanomien entinen Tukholman-kirjeenvaihtaja Juhani Roiha.

Eläkkeelle jo siirtynyt Roiha toimi TS:n kirjeenvaihtajana Tukholmassa vuosina 1985—2013.

Tanska ja Grönlanti ovat torjuneet USA:n Grönlanti-aikeet. Samoin Pohjoismaiden ulkoministerit vakuuttivat yhteisesti, että ovat valmiit turvaamaan arktisen alueen turvallisuuden ja pohjoismaisen yhteistyön.

Ruotsin ulkopolitiikkaa Pohjoismaiden neuvostossa määritti sosialidemokraattisen pääministeri Olof Palmen ajoista lähtien Suomen arka asema YYA-sopimuksineen Neuvostoliiton kanssa. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muutti pitkään jatkuneen puolueettomuuslinjan.

Suomelle Pohjoismaiden neuvosto oli tärkeä, että se sai EU:n kanssa neuvotellun vapaakauppasopimuksen. Tanska ajoi neuvostossa omia etujaan, jotka se näki saavuttavansa ennen kaikkea USA:n ja Naton kanssa. Tämä toimikin, kunnes Yhdysvaltain Trump veti maton liittolaisensa alta.

Pohjoismaiden yhteistyöllä on voimaa, myös puolustusliittona. Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi Ylen aamussa (12.1.2026), että ”Pohjoismaat yhteenlaskettuna vastaa eurooppalaisen suurvallan puolustuskykyä.”

”Vanha vitsi on ollut, että pohjoismainen yhteistyö on kariutunut toiveisiin ja diskuteeraamiseen, mutta nyt ollaan eri tilanteessa. Aiemmin yhteisillä puolustushankinnoilla pyrittiin säästämään varoja. Nyt ovat nousevat puolustusbudjetit ja uhkakuvakin on yhdenmukaistunut siitä, mikä se oli 10 vuotta sitten”, Forsberg perusteli.

Yhteistyötä Pohjoismaat ovat tehneet vuosikymmenten ajan esimerkiksi rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa.

Pohjoismaiden puolustusyhteistyö keskittyy NORDEFCO-hankkeen (Nordic Defence Cooperation) kautta kyvykkyyksien, materiaalin, logistiikan ja koulutuksen kehittämiseen, tavoitteena Naton pelotetta vahvistava toimintakyky. Yhteistyö syveni merkittävästi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä.

Trump on vaatinut Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin estääkseen Venäjän tai Kiinan valtaamasta strategisesti tärkeää aluetta. Kumpikaan ei tiettävästi nyt toimi aktiivisesti Grönlannin arktisella alueella, mutta vuosia sitten Kiinalla oli suunnitelmia rakentaa satamia Grönlantiin, se torjuttiin.

Venäjälle ydinpelotteineen on tärkeää, että heidän sukellusveneensä pystyvät kulkemaan Grönlannin ja Islannin välisestä salmesta.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu pohti samaisessa Yle-aamun keskustelussa, mikä vaikutus olisi pohjoismaiselle yhteistyölle, jos puolustusliitto-Nato toimii jatkossakin, kuten sen pitäisi jäseniään tarvittaessa puolustaen? Tai jos se ei toimi kuten pitäisi?

”Silloin pohjoismainen yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa pitäisi olla turvallisuuspolitiikan ytimessä”, Pesu vastasi omaan pohdintaansa.

Tanska on tarjoutunut laajentamaan läsnäoloaan Grönlannissa, jos se on ongelma. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Saksa ja Iso-Britannia ovat esittäneet, että Nato jäsenmaineen lisäisi läsnäoloaan Grönlannissa.

Lähipäivinä selviää, onko Yhdysvaltain ukaaseissa kyse turvallisuudesta vai jostain ihan muusta, kuten Grönlannin luonnonvaroista?

Shakespearen Hamlet-näytelmässä prinssi Hamletin isänmurha aiheutti lopulta kostonkierteen ja monien kuoleman. Draamaa ja retoriikkaa on myös Grönlanti-saagassa.