Kansainvälisen yhteistyön päällikkö Aleksander Olech Defence24-mediatalosta katsoo, että Venäjä tekee kaikkensa horjuuttaakseen Puolaa. Kuva: Jacek Rajkowski
Puolalainen kenraali lujittaisi Itämeren alueen puolustusyhteistyötä – ”Historiallinen mahdollisuus”
Puola kutsuu naapurimaat tiiviimpään puolustusyhteistyöhön, kun Itämeren alueen turvallisuuspolitiikka on murroksessa.Varsova
Kenraaliluutnantti Jaroslaw Gromadzinski tiivistäisi tuntuvasti Itämeren valtioiden turvallisuusyhteistyötä. Kuva: Jacek RajkowskiPuolalainen kenraaliluutnantti Jaroslaw Gromadzinski arvioi, että koko Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui kerralla, kun Suomesta ja Ruotsista tuli sotilasliitto Naton jäseniä.
”Käsillä on historiallinen mahdollisuus Itämeren alueen valtioiden välisen turvallisuusyhteistyön lujittamiseksi. Kun Suomi ja Ruotsi ovat mukana, on mahdollista rakentaa Naton sisälle tiivis ja vahva pohjoinen blokki”, Gromadzinski visioi.
Kenraaliluutnantti haluaisi saada tiiviiseen yhteistyöhön mukaan kaikki Itämeren alueen Nato-maat.
”Pohjoismaat, Baltian maat, Puola ja Saksa. Kokonaisuutta olisi järkevää johtaa Varsovasta ja Tukholmasta käsin.”
Sotilaallisen yhteistyön ja asejärjestelmien yhteiskäytön lisäksi Gromadzinski kiinnittää huomiota viestintään ja teknologiaan.
”Nopeus on voimaa turvallisuuspolitiikassa. Tehokkaan viestinnän, digitalisaation ja teknologisen kehityksen voimalla olemme yhdessä vahvempia Itämeren alueella.”
”Se ilmansuunta, mistä vaara tulee, ei ole muuttunut. Venäjä on pitkäaikainen turvallisuusuhka.”
Puolalaiskenraali kertoo luottavansa siihen, että Nato kokonaisuudessaan tulee avuksi, jos jokin yksittäinen jäsenvaltio joutuisi sotilaallisen aggression kohteeksi.
”Mutta ongelmana on sotilasliiton hitaus ja valtava koko. Eri jäsenmaat kyllä auttaisivat, kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Mutta on tärkeää muistaa, että viime kädessä jokainen jäsenvaltio itse vastaa omasta puolustuskyvystään. Liittolaiset auttavat ja tukevat.”
Gromadzinskin mielestä Itämeren alueella toimivien valtioiden tiivis maajoukko vahvistaisi Natoa laajemminkin.
”Tarvitaan nopeaa reagointikykyä ja ketteryyttä omilla lähialueilla. Puolalla on Itämeren alueen suurin maa-armeija. Myös Suomella on kookas maa-armeija ja kukin valtio voi tuoda kokonaisuuteen omat vahvuutensa.”
Puola siis kutsuu Suomen mukaan nykyistä tiiviimpään puolustusyhteistyöhön?
”Ehdottomasti. Voisimme liikutella joukkojamme yhdessä ja varautua Venäjän aggressioihin. Sillä yksi asia on varma. Se ilmansuunta, mistä vaara tulee, ei ole muuttunut. Venäjä on pitkäaikainen turvallisuusuhka.”
Keski- ja Itä-Euroopan turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän Defence24-mediatalon kansainvälisen yhteistyön päällikkö Aleksander Olech Puolasta nimeää niin ikään Venäjän maansa suurimmaksi turvallisuusuhaksi.
Venäjän Puolaan tekemiä hybridi-iskuja käsittelevän raportin kirjoittajana voin sanoa sen selvästi: Venäjä tekee kaikkensa horjuttaakseen meitä”, Olech toteaa.
”Droonit, suihkukoneet, sabotaasi, harhautukset, tuhopoltot, tiedustelupalvelun läsnäolo ja kyberpaine ovat kaikki jatkuvasti läsnä. Moskova haluaa provosoida konfliktia. Puolassa ymmärrämme tämän uhan ja jaamme saman ymmärryksen Naton, EU:n ja Ukrainan kanssa. Emme aliarvioi Venäjää päivääkään.”
”Venäjä tekee kaikkensa horjuttaakseen meitä.”
Puolan armeijaa on kehitetty viime vuosina isolla rahalla. Puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat noin neljän prosentin tasolla.
”Kun täysimittainen sota Ukrainassa alkoi 2022, oli suurin osa armeijamme kalustosta vanhaa neuvostotyyliä. Ilmavoimat olivat siinä vaiheessa puoliksi länsimaiset ja puoliksi neuvostoaikaiset”, Puolan turvallisuus- ja puolustusministeriön tutkija Jacek Tarocinski kertoo.
Heti sodan alussa Puola lahjoitti Ukrainalle massiivisesti kalustoa.
”Annoimme noin 40 prosenttia jalkaväkemme ja maavoimiemme kalustosta Ukrainalle. Samana vuonna päätettiin, että kaikista tärkeintä on mahdollisimman nopea Puolan puolustuskyvyn kasvattaminen.”
Ukraina sai Puolalta muun muassa 360 neuvostotyylistä tankkia. Ne on nyt korvattu hankkimalla 250 uutta ja 115 käytettyä Abrams-taistelupanssarivaunua Yhdysvalloista sekä 360 uutta eteläkorealaisia K2-panssarivaunuja.
Myös Puolan ilmavoimat sekä ilmatorjuntakalusto ovat kokeneet muutamassa vuodessa muodonmuutoksen. Vanha neuvostokalusto on saanut väistyä länsimaiden raudan tieltä.
Tutkija Jacek Tarocinskin mukaan Puola varustautuu voimallisesti mahdolliseen konfliktiin Venäjän kanssa. Kuva: Jacek Rajkowski2022 tehtiin myös päätös, että Puola laajentaa maavoimiaan.
”Jokainen divisioona kasvaa kolmesta neljään prikaatiin ja jokainen prikaati kolmesta neljään pataljoonaan. Tällä hetkellä kartoitetaan, miten saamme kasaan riittävät resurssit kaikkeen tähän”, Tarocinski mainitsee.
Puolan maa-armeijan koko on tällä hetkellä hieman yli 200 000 sotilasta. Se halutaan kasvattaa 2030-luvun alkuun mennessä yli 300 000:een.
”Vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa koulutettiin viime vuonna 44 500 sotilasta. Lisäksi olemme perustaneet paikallispuolustusjoukot ja ammattisotilaiden määrää kasvatetaan voimallisesti.”
”Puola rakentaa armeijan, jolla ei vain pysytä pystyssä, vaan jolla pystymme tarvittaessa nujertamaan Venäjän, liittolaismaidemme tuella.”
Tarocinski toivoo, että myös Nato-liittolaiset Euroopassa kasvattavat nopeasti sotilaallista suorituskykyään.
”Puola on saavuttanut uskomattoman taloudellisen ja sosiaalisen menestyksen sosialistisen aikakauden jälkeen. Haluamme pitää asiat tällä tolalla. Päätavoitteenamme on välttää sota, mutta jos venäläiset hyökkäävät kimppuumme, heidän on oltava tietoisia siitä, että tapamme heidät yksinkertaisesti joukkona”, Tarocinski painottaa.
”Tämä on ryhtimme ja puolustuspolitiikkamme. Puola rakentaa armeijan, jolla ei vain pysytä pystyssä, vaan jolla pystymme tarvittaessa nujertamaan Venäjän, liittolaismaidemme tuella.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
