

Puolassa seurataan herkeämättä, miten Ukrainan sodan rauhantunnustelut etenevät.
Vanhempi tutkija Piotr Szymański Itäisten alueiden tutkimuskeskuksesta (Centre for eastern studies) arvioi, että rauhansopimus Ukrainassa näyttää vielä tällä hetkellä etäiseltä.
”Juuri nyt näyttää epätodennäköiseltä, että sota loppuisi pian. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on korruptioskandaalin heikentämä, esillä olleiden rauhansopimusluonnosten ehdot eivät ole Ukrainalle hyvät ja Venäjä on kyennyt jatkamaan etenemistään rintamalla”, Szymański toteaa.
”Venäjä näkee, että se voi teeskennellä osallistuvansa rauhantunnusteluihin ja samalla puskea rintamalinjoja kohti länttä. Tilanne on monin tavoin ongelmallinen.”
Toisaalta vanhempi tutkija katsoo, että Euroopassa löytyy edelleen laajasti halua Ukrainan tukemisen jatkamiseen.
”Oikeastaan tämä on kaikista olennaisin kysymys riippumatta siitä, jatkuuko täysimittainen sota, syntyykö jonkinlainen aselepo vai päästäänkö jossain vaiheessa peräti rauhansopimukseen”, Szymański tähdentää.
”Se on meistä eurooppalaisista kiinni, mitä teemme aselevolla, jos sellaiseen päästään. Meidän täytyy täyttää sitoumuksemme Ukrainalle Nato- ja EU-lupauksiin liittyen.”
”Venäjä näkee, että se voi teeskennellä osallistuvansa rauhantunnusteluihin ja samalla puskea rintamalinjoja kohti länttä. Tilanne on monin tavoin ongelmallinen.”
Jos Yhdysvaltain painostuksesta Ukrainan Nato-ovi kuitenkin sulkeutuisi, täytyy Ukrainaa Szymańskin mukaan edelleen tukea monin tavoin puolustuskykynsä vahvistamisessa.
”Halukkaiden koalition on pakko pystyä tuomaan Ukrainalle turvaa tällaisessa tilanteessa. Meidän täytyy toimittaa joukkoja Ukrainan maaperälle tai vähintäänkin kouluttaa ja varustaa ukrainalaisia joukkoja siellä. Mustanmeren merireittien turvaaminen Odessasta on olennaisen tärkeää.”
Toteutuipa aselepo- tai rauhansopimus millä aikavälillä tai missä muodossa tahansa, eurooppalaisilla riittää tutkijan mukaan työtä.
”Eurooppalaisten on pakko saada parhaat puolet irti millaisesta tahansa sopimuksesta. Ukraina on koko Euroopan etuvartio suhteessa aggressiiviseen Venäjään. Jos Ukraina kaatuisi, seuraukset koko maanosan turvallisuudelle olisivat katastrofaaliset”, Szymański tähdentää.

Szymański katsoo, että aselepo olisi vallitsevassa tilanteessa hyvä vaihtoehto Ukrainalle. Käytännössä se tarkoittaisi konfliktin jäätymistä.
”He ovat väsyneitä ja Yhdysvaltain asenne on muuttunut kovasta tuesta Ukrainalle tavallaan välittäjäksi Ukrainan ja Venäjän välillä. Varmaan noin viikossa näemme, mitä tulee tapahtumaan Venäjän jäädytetyille varoille.”
Varoista puhutaan EU:n päämiesten kokouksessa ensi viikolla.
Vanhempi tutkija arvioi, että myös Venäjä saattaa jossain vaiheessa katsoa olevan itselleen edullista jäädyttää konflikti.
”Venäjä saattaa jäädyttää konfliktin rakentaakseen uudelleen suorituskykyään. Myös Puolan ja Suomen rajoilla tullaan silloin näkemään joukkojen vahvistamista. Edessä voi olla aselepo, jonka aikana Venäjä tekee parhaansa voimistaakseen armeijaansa ja valmistautuu uuteen hyökkäykseen.”
Jäätynyt konflikti ei vastaa rauhantilaa. Jatkuva uhka sodan leimahtamisesta uudelleen täysimittaiseksi tai sodan laajenemisesta on päällä.
”Venäjä saattaa jäädyttää konfliktin rakentaakseen uudelleen suorituskykyään. Myös Puolan ja Suomen rajoilla tullaan silloin näkemään joukkojen vahvistamista.”
Puolalaisen mielestä myös Euroopan olisi käytettävä aselevon tarjoama lepotauko hyväkseen.
”Sekä Euroopan sotilaallista suorituskykyä että eurooppalaisten yhtenäisyyttä on vahvistettava. Siinäkin on havaittavissa melko suuria haasteita Ranskan ja Saksan lähestyviä vaaleja silmällä pitäen.”
Molemmissa Euroopan mahtimaissa Ranskassa ja Saksassa laitaoikeistolaiset puolueet ovat olleet gallup-johdossa. Ranskan Kansallinen rintama ja Saksan AfD suhtautuvat kriittisesti Ukrainan tukemiseen ja nykyisiä valtapuolueita myönteisemmin Venäjään.