Eurooppa haluaisi taata Ukrainalle siedettävän rauhan, mutta ei pysty siihen – USA pystyisi, mutta ei halua

Sota jatkuu eivätkä neuvottelut rauhasta edisty.

Tähän on tultu sen jälkeen, kun Kremlin ja Valkoisen talon 28 kohdan suunnitelma sodan lopettamisesta kolme viikkoa sitten vuodettiin julkisuuteen ja työstettiin siedettävämmäksi Ukrainan kannalta.

Britannian, Saksan ja Ranskan johtajat tapasivat maanantaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Lontoossa. Mitään konkreettista ei saatu aikaan. Lupaukset Ukrainalle annettavista turvatakuista tuskin vahvistavat uskoa oikeudenmukaiseen rauhaan, koska juuri turvatakuisiin, aianakin niihin, neuvottelut Venäjän kanssa todennäköisesti tyssäävät.

Presidentti Donald Trumpin pääneuvottelija Steve Witkoffin mukaan kaikki riippuu nyt siitä pyrkiikö Moskova vakavissaan kohti kestävää rauhaa. Kysymys on turha, koska vastaus tiedetään: ei pyri.

Wittkof itse kävi Trumpin vävypojan Jared Kushnerin kanssa viime viikolla Kremlissä kuulemassa Vladimir Putinin vanhat tutut rauhanehdot. Ne ovat jyrkässä ristiriidassa Ukrainan toiveiden kanssa. Putin sälytti syyn rauhanneuvottelujen takkuamisesta Euroopalle jo ennen keskusteluja Trumpin juoksupoikien kanssa.

Luhanskin ja Donetskin muodostama Donbas on sodan päättymisen kannalta keskeisin kynnyskysymys. Sen Putin uhoaa ottavansa, joko sopimuksella tai sotilaallisella voimalla.

Ukraina ei suostu luopumaan strategisesti tärkeästä alueesta. Ei varsinkaan niistä osista, joita Venäjä ei vielä miehitä. Siksi sota jatkuu.

Tilanne vaikuttaa Ukrainan kannalta toivottomalta, mutta ei välttämättä ole sitä. Tuuli kääntyisi, jos Ukrainan liittolaiset kiristäisivät Venäjän vastaisia pakotteita ja lisäisivät sekä taloudellista että sotilaallista tukea Ukrainalle.

Miksi näin ei sitten toimita? Siksi, että Trumpin johtama USA ei halua, vaikka käytännössä kykenisi. Eurooppa taas periaatteessa haluasi, mutta ei kykene.

Trumpin hallinto julkaisi viime viikolla oman turvallisuusstrategiansa, joka on kylmäävä Euroopalle ja Ukrainalle. Kylmäävintä on se, että Trumpin johtama USA ei pidä Venäjää keskeisenä uhkana eikä halua, että Nato laajenee. Nämä ovat kiistattomia kädenojennuksia Putinille.

Yhdysvallat kykenisi painostamaan Venäjän oikeudenmukaiseen rauhaan. Nyt viimeistään tiedetään, ettei Trump halua sitä.

Vielä elokuussa Washingtonissa näytti siltä, että Euroopan johtajilla ja presidentti Trumpilla on yhteinen linja, kun Venäjän hyökkäyssotaa yritetään lopettaa. Kuva: Dati Bendo

Euroopan kyvyttömyys kääntää sodan kulku kulminoituu viime viikkojen yrityksiin estää Ukrainan taloudellinen romahtaminen.

EU on valmistellut Venäjän jäädytettyihin varoihin perustuvan rahoitusmallin. Sen väitetään olevan riskitön eurooppalaisille veronmaksajille. Ja sitä kehutaan keinoksi, jonka ansiosta EU:n ei tarvitse ottaa yhteistä velkaa Ukrainan tukemiseksi.

Totuus on karumpi. Riskejä on paljon. Laskun maksavat eurooppalaiset veronmaksajat, jos pahin tapahtuu. Ja ilman yhteistä velkaa Ukrainan tukeminen jää joka tapauksessa vajaaksi.

Belgia ei pääministeri Bart de Weverin ohella ole ainoa, joka suhtautuu Ukrainan sotakorvauslainaan varauksellisesti. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Toistaiseksi Ukrainalle räätälöityä ns. sotakorvauslainaa vastustaa jyrkimmin Belgia, koska Putinin miljardit makaavat belgialaisessa rahoituslaitoksessa. Mutta Belgia ei vastusta yksin. Siksi päätöstä rahoituksesta tuskin saadaan aikaan EU-johtajien ensi viikon huippukokouksessa.

Euroopan kyky tukea Ukrainaa sotilaallisesti on myös edelleen puolivillaista. Ukrainalle annettuja lupauksia tehokkaista asejärjestelmistä ei ole kyetty lunastamaan.

Lisäksi yhä useammat eurooppalaiset äänestäjät kyseenalaistavat johtajiensa ponnistelut. Esimerkiksi Saksassa Venäjä-myönteinen oikeistopopulistinen AfD on mielipidemittauksissa noussut maan suurimmaksi puolueeksi.

Se tarkoittaa, että Ukrainan sotakorvauslainan myyminen vaalikarjalle on vaikeaa muuallakin kuin Belgiassa. Vielä vaikeampaa on saada tukea entistä tehokkaampien aseiden ostamiseksi Ukrainalle, koska riski sodan laajenemisesta kasvaa ja koska rahalle löytyy jäsenmaista muitakin reikiä.