Elintarviketeollisuus: Suomen ruokavienti ei tuplaannu vieläkään, mutta Ukraina voi mullistaa nopeasti Euroopan ruokamarkkinat
Kiinassa ruokahuolto on viisivuotissuunnitelman kärjessä ja varmistaa sekä vientiä että kansan tyytyväisyyttä.
Valtiosihteerin mukaan kauppaa tehdään kuitenkin messuilla. Inflaatio on kuitenkin suunnannut kysyntää edullisiin tuotteisiin. Kuva: Eija MansikkamäkiSuomen elintarvikevienti ei tuplaannu tällä hallituskaudella, arvioi Elintarviketeollisuusliitto. Hallitusohjelmaan on kirjattu viennin kaksinkertaistaminen 4,2 miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä. Viennin arvo on nyt 2,3 miljardia euroa.
”Ihan mahdoton tehtävä, ei tule toteutumaan nykyisten lukujen valossa”, ETL:n ekonomisti Bate Ismail sanoi tällä viikolla liiton järjestämässä geopolitiikkaa ja ruokaa käsitelleessä seminaarissa.
”Kyse ei ole siitä, että sitä ei yritetä, vaan EU:n sisäinen ja maailman kysyntä ovat heikentyneet. Tärkeimmissä kauppakumppaneissa kotitaloudet säästävät, ja rehellisyyden nimissä Suomessa tuotetaan kalliimpaa ruokaa kuin Puolassa.”
Vientikäyrän pitäisi siis kasvaa jyrkemmässä kulmassa, jotta tavoite saavutettaisiin.
”Te näytätte mallia muille toimialoille.”
Elinkeinoministeri Sakari Puistoa (ps.) tuurannut valtiosihteeri Marjo Lindgren jaksoi uskoa vientitavoitteeseen.
”Olemme tosissamme sen kanssa ja 15. joulukuuta avautuu hakuja, joiden rahoilla voi tehdä kohdemarkkinahakuja tai mennä messuille. Siellä niitä kauppoja tehdään.”
Lindgren piti tärkeänä miettiä haastavassa tilanteessa toimitusketjuja ja riippuvuuksia ja saada yksityistä rahaa uusien tuotteiden kehitykseen.
”Te näytätte mallia muille toimialoille”, hän sanoi mainiten muun muassa soleiiniin.
Suomen tilannetta haastavat monet asiat sään ääri-ilmiöistä sotaan, sääntelyyn ja kauppakiistoihin. Ne sattuvat erityisen lujaa pieneen ja avoimeen talouteen.
”Viennin tyrehtyessä ylituotanto sotkee Euroopan markkinat”, Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström kuvasi tilannetta. Hän toivoi, että edes kotimainen toimintaympäristö pysyisi vakaana.
”Meillä ei ole varaa päätyä ruoassa samaan kuin autoissa.”
”Ukraina on nyt maatalousjätti, mutta tulevaisuudessa myös elintarviketeollisuusjätti.”
Oma lukunsa Euroopan ruokamarkkinoilla on Ukraina. Se on sodan keskelläkin Euroopan toiseksi suurin viljantuottaja Ranskan jälkeen, ja sodan päätyttyä sen potentiaali on huima: se on suurin.
Jos se jossakin vaiheessa tulee EU-jäseneksi, se vaikuttaa maatalouspolitiikkaan ja EU- tai kansallisten tukien määrään ja jakamiseen. Siksi suomalaistenkin pitäisi olla siellä jo nyt.
”Sinä hetkenä, kun rauha tulee, alkaa valtava rakentaminen, jossa ei rakenneta vanhaa vaan uutta”, Ismail sanoo.
”Ukraina on nyt maatalousjätti, mutta tulevaisuudessa myös elintarviketeollisuusjätti. Siellä tullaan kokeilemaan uutta teknologiaa ja yhdessä valtavan tarjonnan kanssa se tulee mullistamaan EU:n ruokamarkkinat. Valttikortti siirtyy ranskalaiselta maanviljelijältä Ukrainaan.”
EU:n haasteena on, että kaupan tyrehdyttyä yhteen suuntaan sitä on tähän mennessä saatu siirrettyä toiseen. Nyt pelureina on myös Aasian ja Etelä-Amerikan maita.
”Kiinan 5-vuotissuunnitelmassa ruokahuolto on ykkösprioriteetteja”, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu huomautti.
Kiina turvaa sekä vientiään että oman kansansa rauhallisuutta varmistamalla ruoantuotantoa. Esimerkiksi kuivuuden torjuminen on sen motiivi olla mukana vihreässä siirtymässä, Koivu arvioi.
Kiinalla on hallussaan myös maatalouden ja teollisuuslaitteiden tärkeitä raaka-aineita ja mahdollisuus estää niiden liikkeet napin painalluksella.
”Kyllä meidän täytyy olla hereillä Kiinan suhteen ja vähentää riippuvuuksia. Maailmasta on tulossa monimutkainen paikka ja kaikkeen pitää varautua.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
