Suomi katsottiin puolustamisen arvoiseksi, ja siksi olemme pysyneet 108 vuotta itsenäisenä maana

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 on verrattu usein Suomen talvisotaan. Nyt vertauskohtia voidaan nähdä Ukrainalle esitetystä rauhansuunnitelmasta.

Yhdysvallat toi Venäjän etuja palvelevan suunnitelman Ukrainan eteen pöydälle neuvottelematta ensin Euroopan kanssa. Suunnitelman hyväksyminen sellaisenaan merkitsisi Ukrainan suvereniteetin polkemista ja palkitsisi Venäjän harjoittaman hyökkäyssodan keinona vallata alueita itsenäisiltä valtioilta.

Keväällä 1944 Neuvostoliitto esitti Suomelle rauhanehdot, jotka olisivat voineet merkitä Suomen suvereniteetin menettämistä. Hallitus torjui ehdotuksen 18. päivänä huhtikuuta. Suomi ei ollut valmis jyrkkiin rauhanehtoihin, jotka näyttivät kehotukselta antautua.

Kesällä 1944 edessä oli Neuvostoliiton suurhyökkäys ennennäkemättömällä voimalla. Suomi sai siihen Saksalta välttämättömän aseavun, kun presidentti Risto Ryti allekirjoitti henkilökohtaisesti Saksan kanssa liittosopimuksen, jonka mukaan Suomi pysyy Saksan rinnalla loppuun asti.

Rynnäkkötykit, panssarinyrkit ja syöksypommittajat tulivat Suomen puolustuksen välttämättömäksi vahvistukseksi. Puna-armeijan hyökkäys pysähtyi Tali-Ihantalassa ja Ilomantsissa. Elokuussa 1944 Ryti erosi presidentin tehtävästä ja Mannerheim valittiin hänen tilalleen.

Katsottiin, ettei Risto Rytin juhannuksen alla tekemä liittosopimus sitonut hallitusta. Suomi eteni syyskuussa Neuvostoliiton kanssa erillisrauhaan, jonka ehdot olivat lievemmät kuin aiemmin huhtikuussa. Esimerkiksi vaadittu sotakorvaus puolittui ja oli mahdollista maksaa tavarantoimituksina.

Suomi säilytti itsenäisyytensä ja vältti Hitlerin ja Stalinin kuolemansuudelman.

Yhdysvaltojen ja Venäjän tapa sopia Ukrainan rauhanehdoista yli Euroopan on lisännyt epävakautta. Voiko Yhdysvaltoihin luottaa Naton vahvimpana toimijana ja Euroopan puolustajana?

Venäjän naapurimaat ovat joutuneet kokemaan häiriöitä, jotka eivät kuulu normaalioloihin. Sabotaasi-iskut rautateille, vesihuoltoon, sähkönjakeluun ja tietoliikenneyhteyksiin on tulkittu Venäjän hybridivaikuttamiseksi.

Suomi on pysynyt itsenäisenä 108 vuotta. Taaksepäin katsoen 1900-luvun sotien historia muodostaa kokonaisuuden, jossa Suomi on onnistunut säilyttämään suvereeniutensa vihamielisen hyökkääjän valloitusyrityksiltä.

Kansalaisten enemmistö on ymmärtänyt, mitä itsenäisyyden menettäminen merkitsisi: demokratian ja vapauksien loppua. Maa on nähty puolustamisen arvoiseksi, ja siksi voimat on koottu yhteen.

Ukrainan kohtalo nyt tai Baltian maiden kohtalo 1939–1991 ovat peilinä sille, miten Suomelle olisi voinut käydä – tai voisi yhä käydä.

Usko Jumalaan on antanut luottamusta kaikkiin vaiheisiin ja antaa edelleen.