Ellen K. Frederiksen pyörittää miehensä Carlin kanssa Grönlannin vanhinta lammastilaa Qassiarsukin kylässä. Kuva: Ellen K. FrederiksenSaari myrskyn silmässä
Yhdysvallat haluaa saada Grönlannin Tanskalta. Monet grönlantilaiset ovat nyt erittäin huolissaan, kertoo lammastilaa Qassiarsukin kylässä pitävä Ellen K. Frederiksen.”Tuntuu kuin eläisimme pahassa unessa tai painajaisessa”, kuvailee tunnelmiaan grönlantilainen lammastilallinen Ellen K. Frederiksen.
Tällä viikolla on käynyt selväksi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa saada Grönlannin Tanskalta. Esillä ovat olleet sekä saaren ostaminen että Yhdysvaltain asevoimien käyttö.
Grönlanti on Tanskan itsehallintoalue, jossa asuu noin 56 000 ihmistä.
”Olen erittäin huolissani, jos Donald Trump tekee kuten sanoo eli ostaa meidät huolimatta siitä, mitä Tanskan hallitus ja meidän hallituksemme sanoo”, kertoo Frederiksen MT:lle torstaina.
Ellen K. Frederiksen teki työuransa opettajana. Nyt hän on eläkkeellä. Kuva: Ellen K. FrederiksenEllen K. Frederiksen pyörittää miehensä Carlin kanssa Grönlannin vanhinta lammastilaa nimeltä Illunnguujuk Kujataan alueella sijaitsevassa Qassiarsukin kylässä.
Lammastila on Frederiksenin miehensä Carlin sukutila. Tilan perusti miehen isoisä vuonna 1924 osana hallituksen projektia.
Tusina lammasta tuotiin tuolloin Grönlantiin Färsaarilta. Ajatuksena oli testata, kestävätkö ne ankaraa ilmastoa.
Lampaita on nyt tilalla 650. Tänä vuonna tilalla tehdään sukupolvenvaihdos, kun ohjat ottaa pariskunnan nuorin poika.
”Näemme nyt, että tämä on vakavaa, eikä tästä ole ulospääsyä.”
Itsenäistyminen on jo pitkään ollut Grönlannissa poliittinen tavoite ja viime kevään parlamenttivaaleissa se oli keskeinen kysymys.
Frederiksenin mukaan kysymys jakaa sekä kansaa että lammastilallisia.
”Osa puolueista haluaa itsenäistyä heti, osa haluaa säilyttää yhteyden Tanskaan. Suurin osa ihmisistä toivoo, että saamme itsenäisyyden jonain päivänä.”
Frederiksenistä vielä ei ole Grönlannin itsenäisyyden aika.
”Olemme todella pieni kansa. Meillä ei ole armeijaa eikä kalustoa rannikon vartioimiseen. Olemme riippuvaisia muiden maiden suojelusta. Jos Yhdysvaltain presidentti Trump haluaisi tulla ja ottaa maamme, olisimme avuttomia ilman toisen maan apua.”
Grönlannin puolustuksesta vastaa Tanska.
”Meillä ei ole armeijaa eikä kalustoa rannikon vartioimiseen.”
Frederiksenillä on vahva suhde Tanskaan perheensä kautta.
Tasa-arvoiset palvelut, kuten ilmainen terveydenhoito, hammashoito, koulutus ja ilmainen korkeakoulutus Tanskassa ovat Frederiksenistä arvokas asia.
”Minulle sopii olla Tanskan hallinnon alla mutta haluan myös, että meillä on oikeus omiin mielipiteisiin maatamme koskien.”
Grönlanti oli Tanskan siirtomaa 1700-luvulta vuoteen 1953. Tuolloin saaresta tuli Tanskan kuningaskunnan maakunta. 1979 Grönlannista tuli autonominen alue. Euroopan yhteisöstä Grönlanti erosi 1985. Vuonna 2009 saarella tuli voimaan itsehallintolaki.
”Olemme oikeassa suunnassa mutta minusta vielä ei ole aika olla yksin ja hallita maatamme itse. Tarvitsemme yhteistyötä muiden maiden kanssa.”
Lampaita on nyt Grönlannin vanhimmalla lammastilalla 650. Kuva: Ellen K. FrederiksenTanskalaisten ja grönlantilaisten välejä on hiertänyt esimerkiksi historiasta paljastunut pakkoehkäisyskandaali.
Tanska pakotti tuhansia grönlantilaisia naisia lapsettomuuteen asettamalla heille kierukoita heidän tietämättään 1950-luvulta 1970-luvulle saakka.
Frederiksen ei osaa sanoa, kuinka moni grönlantilainen haluaisi olla osa Yhdysvaltoja.
Vuonna 2025 tehdyn kyselyn mukaan 84 prosenttia grönlantilaisista kannattaisi itsenäistymistä Tanskasta ja 9 prosenttia vastustaisi sitä. Jos vaihtoehdot ovat Yhdysvallat ja Tanska, 85 prosenttia halusi olla osa Tanskaa ja vain 6 prosenttia suosi Yhdysvaltoja, Euractiv kertoo.
”Useimmat grönlantilaiset ovat nyt erittäin huolissaan. Näemme nyt, että tämä on vakavaa, eikä tästä ole ulospääsyä.”
Yhdysvaltojen läsnäolo Grönlannissa ei ole uusi ilmiö.
Frederiksenin kodista on suora näkymä läheiseen vuonoon ja sen toisella puolella siintävälle Narsarsuaqin lentokentälle.
Kenttä oli ensimmäinen, jonka amerikkalaiset Grönlantiin rakensivat. Kenttä valmistui toisen maailmansodan aikaan sotilaslentokentäksi.
Nykyään kansainvälisenä siviililentokenttänä toimiva lentoasema muutetaan huhtikuussa helikopterikentäksi, kun Qaqortoqin lentoasema avataan.
Yhdysvaltain armeija pitää nyt pysyvää tukikohtaa Pituffikissa. Qaanaaqin kaupungissa sijaitseva lentotukikohta on Yhdysvaltojen avaruusvoimien ja asevoimien pohjoisin tukikohta.
Tanskan sotilasjoukot saarella ovat pienet. Nuukissa on Arktinen komentokeskus, jossa on työskennellyt alle sata henkilöä. Lokakuussa Tanska kertoi, että Grönlantiin perustetaan uusi asevoimien yksikkö.
Lammastila on Frederiksenin miehen Carlin sukutila. Tilan perusti miehen isoisä vuonna 1924. Kuva: Aningaaq Karlsen/Visit GreenlandFrederiksenien tila on myynyt lampaanlihaa reilut sata vuotta.
Aikaisemmin tilalla tuotettiin myös villaa. Se lähetettiin Tanskaan ja Liettuaan käsiteltäväksi lammastilallisten yhteisen yrityksen kautta. Yritys on kuitenkin lopetettu, joten nyt tila polttaa suurimman osan villastaan.
Viime vuonna Frederiksen aloitti villatyöpajojen pitämisen paikallisille ja turisteille. Työpajoissa tutustutaan villan työstämiseen.
”Yritämme luoda uuden tavan villan myymiseen.”
”Tänä vuonna meillä ei ole jäätä vuonossa.”
Maatilalla tarjotaan myös majoitusta. Alue kiinnostaa matkailijoita historiansa takia.
Etelä-Grönlannissa sijaitseva Kujaatan alue on Unescon maailmanperintökohde, joka on mainittu arktisen alueen ensimmäisenä tunnettuna maatalousalueena.
Kylä on täynnä historiaa: muistomerkkejä ja raunioita. Esimerkiksi Grönlannin löytäjä Erik Punainen ja hänen poikansa Leif Eriksson ovat asuneet alueella.
Ilmastonmuutos alkoi näkyä Etelä-Grönlannissa toden teolla vuonna 2006. Kuivuus pudotti satoja jopa 50–80 prosenttia, kertoo Ellen K. Frederiksen. Kuva: Ellen K. FrederiksenFrederiksen pelkää, että jos Trump ottaa Grönlannin haltuunsa, hän avaa Narsaqiin kaivoksen. Alueella on paljon harvinaisten maametallien mineraaleja.
Narsaqissa tutkituista mineraaleista on löytynyt myös uraania. Australialainen yritys on suunnitellut tekevänsä ehdotuksen siitä, millaista kaivostoiminta voisi olla.
”He halusivat upottaa rikastushiekkaa vuoren huipulle järveen, mikä on mielestämme erittäin kriittistä. Joten olemme järjestäneet mielenosoituksia ja kirjoittaneet myös avoimen kirjeen hallitukselle vastustaaksemme suunnitelmia”, kertoo Frederiksen.
Hallitus on lopettanut kaivossuunnitelmat, mutta tilanne huolettaa Frederikseniä.
Narsaq on lähellä. Siellä on myös teurastamo ja lampaat laiduntavat kesällä puolivälissä matkaa.
Narsaqissa tutkituista mineraaleista on löytynyt uraania.
Kun Frederiksen muutti Qassiarsukin kylään 1984, Etelä-Grönlannissa oli 50 lammastilaa. Nyt jäljellä on 36.
Ilmastonmuutos ajaa viljelijöitä alalta. Se on tehnyt sään ennustamisesta mahdotonta.
”Aikaisemmin vuonoissa oli aina jäätä. Nyt jään ja lumen tuloa ei pysty enää ennustamaan.
”Tänä vuonna meillä ei ole jäätä vuonossa. Viime vuonna jäätä oli, mutta lunta ei. Joulukuussa satoi lunta yhden kerran.”
Ilmastonmuutos alkoi näkyä alueella toden teolla vuonna 2006. Kuivuus pudotti satoja jopa 50–80 prosenttia. Lampaille piti alkaa ostaa rehua ulkopuolelta, kun oma tuotanto putosi rajusti.
Tilannetta on vaikeuttanut Ukrainan sota, joka on nostanut tuotantopanosten hintaa.
”Luulen, että Trump haluaa olla maailman vaikutusvaltaisin mies.”
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio tapaa ensi viikolla Tanskan ja Grönlannin edustajia keskustellakseen Yhdysvaltojen kiinnostuksesta Grönlantiin.
”En osaa edes arvata, mitä kokous tuo tullessaan.”
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on varoittanut, että Yhdysvaltain mahdollinen päätös vallata Grönlanti sotilaallisesti toiselta Nato-maalta tarkoittaisi loppua Natolle ja toisen maailmansodan jälkeiselle maailmanjärjestykselle.
”Luulen, että Trump haluaa olla maailman vaikutusvaltaisin mies. On vaikea ymmärtää, että hän voi tuhota maailmanjärjestyksen vain saadakseen lisää valtaa”, sanoo Frederiksen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
