
Toukokuussa 1700 vuotta sitten Rooman keisari Konstantinus Suuri kutsui kirkolliskokouksen Nikeaan, nykyisen Turkin Iznikiin. Kyseessä oli ensimmäinen ”koko maailmaa” koskeva kirkolliskokous. Kokouksessa muotoiltiin uskontunnustus, jota edelleen lausutaan.
Nikean tunnustus on pidempi kuin rippikoulussa opittava Apostolinen uskontunnustus. Tänä merkkivuonna sen käyttöön erityisesti kannustetaan, sillä se yhdistää kirkkoja laajasti idässä ja lännessä.
Keisari kutsui koolle piispat, maksoi kulut ja tarjosi palatsinsa. Tarkoitus oli ratkaista kirkkoa hajottanut teologinen ongelma: onko Jumalan Poika yhtä ikuinen kuin Isä? Eräiden mukaan Pojan täytyi olla vähäisempi, ajassa syntynsä saanut. Ratkaisuksi tuli korostaa Pojan olevan ennen aikojen alkua Isästä syntynyt ja samaa olemusta kuin Isä.
Voi kuulostaa saivartelulta, mutta päätöksellä oli sekä kirkkoa että Rooman valtakuntaa yhdistävä vaikutus. Konstantinus näki imperiumin tarvitsevan sisäisen, henkisen siteen. Sellaiseksi sopi kristinusko, jonka hän havaitsi kasvavan ja syrjäyttävän perinteiset jumaluudet huolimatta verisistä tukahduttamisyrityksistä.
Toisin kuin Konstantinus, Putin ja Trump käyttävät uskonnollista valtaa hajottaakseen länsimaita.
Konstantinuksesta alkoi Euroopan kristillistäminen, mutta se näytti suuntaa myös ”kesaropapismiin” eli kirkon johdon luisumiseen hallitsijan käsiin. Imperiumin pääkaupungin siirryttyä Roomasta Konstantinopoliin tuli kristinuskosta parissa sukupolvessa valtionuskonto. Bysanttia hallitsivat yhdessä keisari ja patriarkka, minkä tunnusmerkkinä oli kaksipäinen kotka.
Tunnetusti Venäjä on omaksunut saman symbolin, sillä Moskova katsoo olevansa kolmas Rooma, jossa tsaari ja patriarkka suojelevat kristinuskoa ulkoista uhkaa vastaan. Aikoinaan sellaiseksi osoitettiin mongolit, nyt liberaalit länsimaat.
Presidentti Putin ja patriarkka Kirill tavoittelevat käsikynkkää Venäjän etua. Valtaa vaaditaan Ukrainaan sotilaallisen ja kirkollisen etupiirin vuoksi ja vedotaan myyttiseen historiantulkintaan, jossa unohdetaan Venäjän oma synty mongolivaltakunnan yhteydessä. Omaa asiaa tuetaan väitteillä lännen uskonnollisesta ja siveellisestä rappiosta, mistä käyvät monille todisteeksi Pride-kulkueet.
Kun presidentti Trump asettuu kirkon eteen huiskuttamaan Raamattua valokuvaajille, hän houkuttelee herätyskristittyjä tukemaan ohjelmaansa. Sitä tarkoitusta varten Trump määrää lopettamaan puheen sukupuolen moninaisuudesta ja kieltää passeista luokittelun ”muu”. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman kyseenalaistaminen riittää monille kristillisyyden tuntomerkiksi.
Toisin kuin Konstantinus, Putin ja Trump käyttävät uskonnollista valtaa hajottaakseen länsimaita. Keisari näki uskon olevan yhdistävä tekijä. Presidentit tietävät, ettei kansaa kiihota Kristuksen jumaluus vaan ihmisen seksuaalisuus.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.