Sote-kustannusten kasvua on mahdollista hillitä kestävällä ja reilulla tavalla

Suomalaisten luottamus terveydenhuoltoomme on huolestuttavasti heikentynyt, erityisesti kuluvan hallituskauden aikana. Palveluiden laatuun ollaan yleisesti ottaen yhä tyytyväisiä, mutta kansalaiset ovat erityisen huolissaan, pääseekö hoitoon silloin, kun hoitoa tarvitsee.

SDP haluaa, että suomalaisten arvostamat julkiset palvelut hyvinvointialueilla turvataan niiden romuttamisen sijaan. Oikeistohallitus on valinnut saksilinjan, jolla se kuvittelee taittavansa soten kustannusten kasvua. Venyttämällä hoitojonoja, nostamalla lääkkeiden hintaa, sulkemalla päivystyksiä ja pahentamalla henkilöstöpulaa julkisella puolella näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan.

Näyttää siltä, että vain ani harvalla alueella on enää edes teoriassa mahdollista saavuttaa kohtuuttomalle tasolle asetetut säästötavoitteet. Hyvinvointialueilta kuuluu viesti, ettei leikattavaa ole jäljellä, jos lakisääteiset palvelut halutaan turvata. Painostuksen sijaan kaivataan tukea toiminnan kehittämiseksi. On myös muistettava, että terveydenhuolto ei toimi ilman hoitoalan ammattilaisia. Meidän on pidettävä huolta nykyisistä ja tulevista osaajista kaikin keinoin, riittävää kielikoulutusta unohtamatta.

On totta, että yksikään puolue ei pääse pakoon edessä olevaa kustannusten kasvua, mikä koittaa väestömme nopean ikääntymisen myötä – meidän on pakko kehittää uusia keinoja, joilla kustannusten kasvukäyrää saadaan hillittyä. Kasvavaan palvelutarpeeseen pitää sopeutua ja se tarkoittaa, että myös terveydenhuollon käytänteiden on muututtava.

SDP esittikin maanantaina 15 keinoa, jolla voidaan kestävästi turvata ihmisten hoitoon pääsy ja hillitä kustannusten kasvua.

Kaikkia keinoja ei ole mahdollista tässä kolumnissa käydä lävitse, mutta keskeisin ero verrattuna hallituksen saksilinjaan on se, että hoitotakuusta ei tule tinkiä, koska oikea-aikainen hoito säästää kustannuksia, kun sairastelu ei pitkity ja ongelmiin tartutaan ajoissa. SDP pitää kiinni kahden viikon hoitoon pääsystä kiireettömässä hoidossa.

SDP on osoittanut rahoituksen myös vanhustenhuollon riittävälle henkilöstömitoitukselle. Vahvistaisimme niin ikään mielenterveyspalveluita ja kehittäisimme sote-henkilöstön työhyvinvointia.

Kustannussäästöjä on mahdollista löytää esimerkiksi karsimalla edelleen turhaa byrokratiaa apteekkien lääkevaihdosta, ottamalla käyttöön hintakattojärjestelmä vuokratyövoiman osalta ja antamalla Kilpailu- ja kuluttajavirastolle lisää muskeleita puuttua yksityisen terveysbisneksen keskittymiseen ja siitä johtuvaan hintojen nousuun.

Kyse on selkeistä arvovalinnoista. Ei ole yhtä hopeanuolta, jolla haasteet selätettäisiin. Mutta SDP:n yhdessä asiantuntijoiden kanssa pohtimat keinot auttavat oikealle tielle.