Hyvinvointialueet ovat pyrkineet irti sote-kiinteistöjen vuokrasopimuksista vaatimalla alennuksia ja kiistämällä neliöt – kunnat: ”Kiusaamista”
Hyvinvointialueet eivät aio jatkaa nykysopimuksia vuonna 2026, vaan haluavat tilalle halvempia. Se voi tietää käräjöintiä kuntien kanssa.Tilaajalle
Usein samat ihmiset istuvat kunnissa ja aluevaltuustoissa päättämässä palveluista ja niiden sijannista. Kuva: Jaana KankaanpääHyvinvointialueet ovat ottaneet yhdeksi säästökeinokseen kuntien kanssa solmimansa vuokrasopimukset, useat kunnat kertovat MT:lle. Muutos- ja irtautumisyrityksiä on eri puolilla maata.
Kunnat kokevat, etteivät hyvinvointialueet ymmärrä sopimusten sitovuutta ja sanelevat siksi uusia ehtoja.
Usein samat ihmiset istuvat päättäjinä kunnissa ja aluevaltuustoissa. Uudet edustajat valitaan huhtikuussa.
Lain mukaan kuntien pitää jatkossa yhtiöittää tilansa ja ottaa vuokrissa huomioon ylläpidon lisäksi myös korjaukset.
MT kertoi aiemmin (MT 13.11.), että hyvinvointialueiden palveluverkkojen harveneminen jättää tyhjäksi miljoonia neliömetrejä.
Osa hyvinvointialueiden tilavuokrista alkoi vuoden 2023 alusta ja perustuu asetukseen 272/2022. Siinä säädetään vuokrataso että 3+1 optiovuoden vuokrausaika. Se päättyy joko vuoden 2025 tai 2026 lopussa.
MT:n tietojen mukaan kaikki vuonna 2025 päättyvät sopimukset irtisanotaan tässä kuussa eli mikään hyvinvointialue ei olisi käyttämässä optiovuotta 2026 nykysopimuksin. Vuokraus saattaa jatkua, mutta hyvinvointialueet haluavat neuvotella uudet edullisemmat vuokrasopimukset.
Konsulttiyhtiö KPMG:n mukaan hyvinvointialueet ovat väläyttäneet lakisääteisten vuosien jälkeen jopa 30 prosentin vuokranalennuksia.
Lain mukaan kuntien pitää jatkossa yhtiöittää tilansa ja ottaa vuokrissa huomioon ylläpidon lisäksi myös korjaukset. Kunta ei voi siis enää paikata menoaukkoja.
Lisämutkan asiaan tuo se, että hyvinvointialueilla saattaa olla sote-vuokralaisena kilpailulain tarkoittama määräävä markkina-asema, jota ne eivät saisi käyttää väärin. Loppunäytöksenä voi olla kuntien tekemiä rikosilmoituksia.
”Haasteena on ollut, etteivät nämä ole neuvotteluja, vaan enemmänkin ilmoitusasioita.” Matti Ruotsalainen
Osa hyvinvointialueista ei ole malttanut odottaa sopimusten päättymiseen saakka. Esimerkiksi Kemin kaupunki ei saanut Lapin hyvinvointialueelta vuokriaan koko ensimmäisen toimintavuoden 2023 aikana.
”Kyse oli miljoonaluokan saatavista. Ne on nyt saatu, mutta myöhässä”, kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen sanoo ja ymmärtää kyllä hyvinvointialueiden säästöpaineet.
”Haasteena on ollut, etteivät nämä ole neuvotteluja, vaan enemmänkin ilmoitusasioita. Meidän viranhaltijoidemme pitäisi tehdä sopimuksia, jotka eivät täytä lakeja ja asetuksia. Ihan oikeastiko tässä tehdään julkisten toimijoiden yhteistyötä ja mahdollisimman hyviä palveluita kuntalaisille, jos kaikki vain pukkaavat kuluja toisilleen?”
Lapha ja muutkin hyvinvointialueet ovat vaatineet vuokria alemmas muun muassa sillä perusteella, että ne haluavat maksaa vain käyttämistään huoneista, mutta eivät käytävistä, hisseistä tai muista yleistiloista.
Ruotsalaisen mukaan kuntien ohjenuorana on asetus ja sisäinen tarkastaja päinvastoin kehottanut nostamaan vuokria. Kitkaa on ilmennyt myös kiinteistön käyttäjän ja omistajan vastuunjaossa.
”Onko kenelläkään kokonaiskuvaa tästä kaikesta?”
Tuhlaus harmittaa kaupunginjohtajaa.
”Veronmaksajien varoilla on rakennettu valtava kiinteistömassa, joka kelpasi hyvin vielä muutama vuosi sitten. Nyt se jää kunnille käyttämättömänä ja verorahoilla investoidaan muualle. Onko kenelläkään kokonaiskuvaa tästä kaikesta?”
Lapissa Rovaniemen sairaalaa laajennetaan ja peruskorjataan 150 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialue kattaa 21 kuntaa ja kolmasosan Suomen pinta-alasta, joten keskittäminen tietää valtavia välimatkoja, Ruotsalainen huomauttaa.
MT:lle on kerrottu näkemyseroista myös toisen kunnan paloaseman vuokrassa.
”Tilanhallinta on ollut meillä oikein lempilapsi.” Seppo Pihl
Etelässä Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha on lähestynyt kuntia kirjeillä, joissa on ehdotettu vuokranalennuksia, viimeksi syyskuussa 20 prosenttia. Perusteena olivat palveluverkon supistuminen ja väärät neliöt, kertoo Paraisten kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl.
”Alkoi kiusaaminen: kunnissa juoksutettiin konsultteja, jotka mittasivat tiloja ja jos ne poikkesivat vuokrasopimuksista, ei maksettu vuokraa.”
Lain määrittelemä vuokra ei kuitenkaan perustu pinta-aloihin, vaan tiloihin, Pihl huomauttaa.
”Osa kunnista lienee taipunut konsulttien ja juristien edessä.”
Pihl saattoi kuitenkin puolustaa kuntaansa.
”Tilanhallinta on ollut meillä oikein lempilapsi. Tunsimme tilamme ja pystyimme valmistautumaan asiaan jo kesästä 2022, noudatimme asetusta ja toimeenpanolakia ja valitsimme vaihtoehdon, joka täytti lainsäätäjän mallin.”
Lisäselvittelyn jälkeen hyvinvointialue hyväksyi useamman kunnan kanssa sorvatun sopimuksen ja siirtyi vuokralaiseksi 2023. Myöhemmin Varha halusi muuttaa sovittuja vuokria takautuvasti, sillä se ei halunnut maksaa teknisistä tai jaetuista yhteistiloista. Tiloja ja rakennuslupia syynättiin kunnissa.
”Olimme valmiita perusteita suurempaan pyöristykseen ja kohtuulliseen ylläpitokulujen pienentämiseen, mutta emme pääomavuokrien. Kun neliöitä pienentää, miten pääomakustannukset otetaan huomioon?”
”Oli yllätys, että vaikka kolme vuotta piti selvää, näin paljon pitää vääntää.”
Paraisten kaupunginhallitukselle esitettiin taipumista satojen tuhansien eurojen vuotuiseen vuokranalennukseen, vaikka Pihlin mielestä oikeampia olisivat kymppitonnit.
”Minusta ilman perusteita ei liike-elämässä pidä tehdä noin suuria myönnytyksiä. Meillä hallitaan tilapalvelu, kunnioitetaan lakia ja oli yllätys, että vaikka kolme vuotta piti olla selvää, näin paljon pitää vääntää”, Pihl sanoo.
”Tärkeintä olisi, että kaupunki ja hyvinvointialue löytäisivät yhteistyöhön ja ihmiset tulevat hoidettua.”
- Osaston luetuimmat
