Näin hyvinvointialueet vastaavat vuokrasopimusväitteisiin: ”Huonossa taloustilanteessa toivottiin, että kunnat tulisivat vastaan tilakustannuksissa”
Hyvinvointialueet perustelevat vuokrista tinkimistään väärillä neliöillä, lainanottovaltuudellaan ja rahapulalla.Tilaajalle
Hyvinvointialueiden piti päättää vuoden 2024 mennessä, jatkavatko ne tilojen vuokraamista lakisääteisillä sopimuksilla vielä vuonna 2026. Yksikään ei ilmeisesti jatka. Kuva: Jaana KankaanpääHyvinvointialueiden näkemys vuokrasuhteen sujuvuudesta kuntien kanssa poikkeaa kuntien kannoista.
Esimerkiksi Lapin hyvinvointialue Laphan tekninen johtaja Anne Korhonen vakuuttaa alueen toimineen asiallisesti. Vuoden 2023 vuokrat myöhästyivät sopimusten viivästyneen käsittelyn vuoksi.
Laista tulevat laskentakaavat olivat sinänsä selviä, mutta jatkossa tiloja tulkitaan tarkemmin.
”Jos tiloissa on ollut muitakin vuokralaisia, yleistilojen kustannuksia pitää jakaa. Ja jos niissä on tarjottu enemmän asumispalvelua kuin varsinaista sosiaali- ja terveyspalvelua, emme jatka vuokralaisena.”
”Alueet eivät halua ehdoin tahdoin rasittaa lainanottovaltuuttaan.” Anne Korhonen
Kaikki Lapin 21 kuntaa ovat vastikään kirjeen, jossa niille kerrotaan, missä Lapha jatkaa vuokralaisena ja missä ei.
Pääsääntöisesti se luopuu optiovuodesta ja jatkaa vuodesta 2026 toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla, joissa on enintään 12 kuukauden irtisanomisaika.
Korhosen mukaan hyvinvointialueelle ei myönnetä lainanottovaltuutta, jos tilikauden tulos on nolla tai pakkasella ja jos vuokratiloissa on yli vuoden irtisanomisaika.
”Alueet eivät halua ehdoin tahdoin rasittaa lainanottovaltuuttaan.”
Korhosen mukaan sote-tilojen tulee joustaa palveluverkon mukaan, olla kunnossa ja mieluiten isoja kokonaisuuksia. Lähipalvelut eivät lopu mistään kunnasta ja investointeja on tulossa ympäri Lappia, mutta isojen korjausvelkakohteiden vuokraus ei kiinnosta, hän sanoo.
”Alueelta selvitetään aina tarpeet ja omien ja vuokrattujen tilojen tekninen kunto ennen päätöksiä uudisrakentamisesta.”
Valtaosa sote-vuokratiloista jäisi käyttöön, mutta uusin ehdoin.
Varsinais-Suomen Varha lähetti kesäkuussa kuntiinsa kirjeen, jossa se ehdotti maksettujen vuokrien kohtuullistamista ”taloudellisesti kestävän palveluverkon saavuttamiseksi”. Vuodelle 2025 tehtäisiin uusi vuokrasopimus, jossa pääomavuokran tuottoprosentti puolitetaan kuudesta kolmeen.
Yksikään kunta ei tarttunut tarjoukseen, kertoo Varhan kiinteistöjohtaja Timo Seppälä. Ehdotus oli hänestä kuitenkin perusteltu.
”Varhan huonossa taloustilanteessa toivottiin, että kunnat tulisivat vastaan tilakustannuksissa.”
Hänen mukaansa Varha ei myöskään ehtinyt käydä vuoden 2023 alkuun mennessä läpi tilojen kokoa ja kuntoa, ja lisäksi osa kunnista hyödynsi asetuksen mukaista mahdollisuutta käyttää ja nostaa sisäisiä vuokria ennen hyvinvointialueiden aloittamista.
”Nämä kunnat saivat selvää hyötyä muihin nähden.”
Varha päätti syksyllä 2024 palveluverkkosuunnitelmastaan vuoteen 2026 asti. Se vähentää käytettäviä tiloja.
Varhalla on käytössään yli tuhat sote-tilaa, joista noin kolmannes kuuluu asetuksen mukaisen vuokrauksen piiriin. Valtaosa jäisi käyttöön, mutta uusin ehdoin. Varha aikoo esittää kunnille, että vuokratason määrittelyssä käytettäisiin yhdessä sovittua auktorisoitua kiinteistöarvioijaa, Seppälä sanoo.
On irtisanottu pitkiä vuokrasopimuksia, jotta vuokria voidaan alentaa ja lyhentää irtisanomisaikoja.
Lapin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden lisäksi MT on kuullut alueesta, joka halusi alentaa vuokriaan kaikkien kuntien kanssa perusteluna lähipalveluiden säilyminen.
Toinen taas on kieltäytynyt allekirjoittamasta mitään vuokrasopimusta, maksamasta kunnalle vuokria eikä vastaa yhteydenottoihin.
Kolmannessa on irtisanottu pitkiä vuokrasopimuksia, jotta vuokria voidaan alentaa ja lyhentää irtisanomisaikoja.
- Osaston luetuimmat
