Lukijalta: Ruoan energia ja ravinteet vedetään vessasta alas – ja lasketaan viljelijöiden synniksi

Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta torjuttaessa pitäisi vaikuttaa ihmisen päästöihin. Ruokahävikkiäkin suurempi osa syömämme ruoan energiasta ja ravinteista vedetään vessasta alas. Kun siihen sekoittuu epäpuhtauksia kuten teollisuuden jätteitä, kasviravinteetkin jäävät hyödyntämättä.

Vaikka tuhlaamme tuotoksemme hyödyntämättä niitä kunnolla, se ei näy hiilijalanjäljessä. Näin voidaan tehdä malleja, joissa kaupunkikin näyttää hiilineutraalilta, mutta pellon sato ei sido hiiltä lainkaan.

Elävä ihminen, pelto ja metsä hengittävät. Ihmisen päästö jätettiin pois hiilitaseesta. Tehtiin oikaisuksi toinen vika. Siksi pelto aiheuttaa vain päästöjä.

Kansaa kehotetaan kierrättämään. Silti esimerkiksi Helsingin ja Espoon puhdistamoissa pilataan tai hukataan 1,2 miljoonan ihmisen jätevesien kasvinravinteita ja tuhlataan energiaa kompostoinnissa. Typpi tulee puhdistamoon kasveille käyttökelpoisessa muodossa, mutta Viikin puhdistamokin ilmoittaa päästävänsä typpeä mereen noin 1,2 miljoonaa kiloa vuodessa.

Lannoitetyppi on tuotu ammoniakkina pääasiassa Venäjältä. Ammoniakin valmistus aiheuttaa isot hiilipäästöt, kemianteollisuuden suurimmat. Arvokas fosfori tehdään puhdistamolla huonosti hyödynnettäväksi. Epäpuhtauksien takia se kuten muutkin ravinteet käytetään pääasiassa viherrakentamiseen.

Ravinteiden hukkaamisen lisäksi vedenpuhdistamot kuluttavat paljon energiaa. Kasvihuonekaasuistaan puhdistamot eivät kerro. Viikin puhdistamo ilmoittaa olevansa sähkön suhteen melkein omavarainen, mutta kevyttä polttoöljyä se käyttää 500 kuutiota vuodessa. Pääkaupunkiseudun puhdistamoihin menevät lähes kaikki sadon ottamat kasviravinteet noin 500 000 hehtaarilta.

Ihmispäästöjen hyödyntämisen prosessi osataan jo. Ympäristöraporttien pahikset, kotieläintilamme ovat siinä edelläkävijöitä. Biomassaa, sen ravinteita ja energiaa osataan kierrättää, mutta haasteena on keräily. Vähiten se kiinnostaa kaupungeissa. Siellä tuotos olisi suuri ja keräily halvinta, mutta kiinnostus lienee pieni.

Ravinteiden ja energian kierrätys olisi hyvä ratkaisu mutta vielä parempi olisi puhtaan veden säästö, vaikka puhdasta vettä vessassa pilattavaksi riittääkin. Sillä, joka voittaa keräilynhaasteet, olisi mahtavat mahdollisuudet myydä menetelmäänsä maailmalle. Siirtymä ruskeastakin vihreään toisi työtä ja kasvua luonnonvaroja säästäen.

Hannu Kesävaara

agronomi