• Kun lehmä sairastaa, aikaa voi joutua katsomaan yksi heinänkorsi kerrallaan

    Joskus sen näkee, että lehmäkin luovuttaa. Siihen saakka jatkan ja kaikkeni annan ja yritän, kirjoittaa luomumaitotilan emäntä Kukka-Maaria Kärki.
    Ruu-lehmä vasikkansa Evakkosiilin kanssa.
    Ruu-lehmä vasikkansa Evakkosiilin kanssa.  Kuva: Kukka-Maaria Kärki
    Mielipide|Maidontuotanto
    9.7.202620:30
    Kolumni
    Kukka-Maaria Kärki

    Toisinaan joutuu katsomaan aikaa heinänkorsi kerrallaan. Kaikkensa yrittää. Letkulla litkuja laittaa. Lääkettä ja vähän väliä rapsutusta. Mistä tietää onko enää toivoa? Voiko tätä vielä pelastaa? Joskus sen näkee, että lehmäkin luovuttaa. Siihen saakka jatkan ja kaikkeni annan ja yritän. Heinän korren suuhun työnnän. Yksi kerrallaan.

    Meillä Koskelassa juhannus meni Ruu-lehmää hoivatessa. Se sai tosi nopeasti etenevän poikimahalvauksen neljännen poikimisensa jälkeen. Se käveli vielä pirteästi uuden vasikkansa kanssa laitumelta navettaan, imetti vasikkaa, söi ja joi. Mutta oli romahtanut makaavaksi, kun lypsin muut lehmät.

    Eläinlääkärit lääkitsivät sitä useamman kerran. Rouva piristyikin hyvin. Ruokahalu palasi ja kiinnostus vasikkaan. Se oli kuitenkin ennättänyt saamaan jalkaansa jonkin vamman, kenties halvaantuessaan makasi huonossa asennossa. Vaikka kuinka lehmää nostelimme, kuljetimme ulos, jumppasimme ja syötimme, lopulta oli tehtävä päätös sen elämän päättämisestä. Lehmä ei voi elää lehmän elämää jalattomana.

    Lehmä ei voi elää lehmän elämää jalattomana.

    Tässä juhannussaagassa tiivistyy maatalousyrittäjyyden olemus. Ikinä ei voi tietää. Eläinten ja sään kanssa sattuu ja tapahtuu etenkin juuri silloin, kun sitä vähiten toivoisi. Kun tapahtuu, täytyy olla valmis tekemään töitä joskus liian pitkään ja hartaasti. Useimmiten onneksi sentään saunanraikkaana juhlamekko päällä. Sillä milloinpa muulloinkaan, kuin silloin se kaikki tapahtuu, kun ajattelit, että taidanpa lähteä tansseihin.

    Täytyy olla sitkeyttä ja toivoa paremmasta. Luovuuskaan ei ole haitaksi. Uusia tilanteita nimittäin tulee, eikä kaikkeen ole valmista käsikirjaa. Jonain päivänä voi joutua vaikka käyttämään moottorisahaa ja lekaa, jotta saa lehmän kuljetettua ulos navetasta. Yrittäjänä pitää osata tehdä jatkuvasti päätöksiä. Ja oppia elämään niiden seurauksien kanssa. Jos jokin menee mönkään, niin kuin tietenkin välillä ja useamminkin menee, täytyy oppia päästämään irti epäonnistumisesta sekä oppia ja uskoa, että huomenna on kaikki paremmin.

    Aina voi parantaa ja jossitella, mutta jotta tästä kaikesta selviää, on kohta mentävä vain iltanavettaan ja annettava huomio siellä vielä märehtiville.

    Ruunkin kohdalla mietin, mitä kaikkea olisin voinut tehdä toisin ja teinkö oikeita päätöksiä. Se oli päässyt vähän pulskaksi ja oli liian hyvällä laitumella ennen poikimista. Olisikohan sitä pitänyt jo nostaa ennen eläinlääkärin ensimmäistä käyntiä ja tajuta tilanne jo navettaan hakiessa. Aina voi parantaa ja jossitella, mutta jotta tästä kaikesta selviää, on kohta mentävä vain iltanavettaan ja annettava huomio siellä vielä märehtiville. Muistettava, että kun parhaansa tekee, sen on oltava riittävästi.

    Lisää aiheesta
    • Sulkavan soutujen 60 kilometriä mahtuu aamu- ja iltalypsyjen väliin, jos tahtoa on.

      Maidontuotanto | Kun aamu- ja iltalypsyn välissä soutaa 60 kilometriä kilpaa, tuntee eläneensä

    • Kukka-Maaria Kärki on tyytyväinen valitsemallaan polulla suomenkarjan kanssa.

      Maidontuotanto | ”En tulisi teille enää lomittamaan, jos sinulla olisi koko navetallinen näitä”, yksi lomittajistani sanoi

    • Perhe harkitsee, pitäisikö Hilperin eläkkeelle pääsemisen kunniaksi järjestää omat juhlat. ”Ehkä jotkut avoimet ovet tilalle, jossa voitaisiin kertoa Hilen eläkeläisyydestä.”

      Eläimet ja kasvit | Lasten toive toteutui: Hile päätettiin pitää ja on nyt virallisesti eläkelehmä

      Tilaajalle
    • Vauhtia riitti, kun Kukka-Maaria Kärki avasi portin laitumen suuntaan. Katsomassa olivat myös Arja-Riitta Repo ja Paavo Kärki.

      Kilpajuoksulla vihreään valtakuntaan: Katso videolta, kuinka Keiju ja Hile kumppaneineen aloittivat laidunkauden!

    Artikkelin aiheet
    lehmä
    maatalousyrittäjyys
    luomumaitotila
    poikimahalvaus
    eläinten hoito
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle