Ennallistaminen ja talous eivät ole vastakkain

Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on täydessä käynnissä. Työryhmät käyvät läpi luontodirektiivin alaisia luontotyyppejä sekä lajeja, ja tutkimusorganisaatiot tuottavat tietoa hehtaareista ja vaikutuksista päätöksenteon tueksi.

Suunnitelmaluonnos tulee lähettää komissioon viimeistään elokuussa 2026, jotta lopullinen suunnitelma voidaan hyväksyä komission kommenttien jälkeen syksyllä 2027.

Suomella on siis kaksi vuotta aikaa valmistella kokonaisuus, joka on Natura 2000 -verkoston luomisen jälkeen merkittävin metsiin vaikuttava EU-päätös.

Heti alusta asti on ollut selvää, että ennallistamisasetuksen toimeenpanon kustannukset voivat olla Suomelle todella korkeat.

Komission arvio, että Suomessa kustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat korkeimmat koko EU:ssa, ei ole tuulesta temmattu.

Suorina kustannuksina ennallistaminen voi pahimmillaan tarkoittaa Suomelle liki miljardin euron vuosittaista paukkua. Siksi meidän on aivan välttämätöntä löytää kustannustehokkaita ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ennallistamisen avainsana on yhteensovittaminen. Vaikka asetuksessa on toimia, jotka ohjaavat alueita käytön ulkopuolelle, kuten turvemaiden vettäminen, ei luonnon tilan parantaminen läheskään aina tarkoita käytön ulkopuolelle siirtämistä.

Kokonaisuudessa on ennen kaikkea kyse luonnon entistä paremmasta huomioon ottamisesta osana arjen toimintaa.

Asetuksessa esimerkkitoimina mainitut suojavyöhykkeiden jättäminen vesistöjen ympärille, isojen ja vanhojen puiden eli käytännössä säästöpuiden sekä kuolleiden pysty- ja maalahopuiden jättäminen ovat kaikki tuttuja toimia arjen metsätaloudessa.

Asetus nostaa esiin myös erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä ja luontaisten puulajien istuttamisen. Näitä toimia suomalaiset metsänomistajat ja koko metsäsektori tekevät päivittäin metsissämme, ja työ jatkuu.

Yhteensovittamisen tavoitteen nostaa esiin myös valtioneuvosto, joka on linjannut reunaehdoista ennallistamissuunnitelman laatimiseen.

Reunaehdoissa korostetaan monivaikutteisia toimia, joilla tavoitellaan samanaikaisesti useamman tavoitteen toteutumista. Esimerkiksi aluetta voidaan hyödyntää talouskäytössä ja samalla parantaa luonnon tilaa.

Ennallistamistoimien suunnittelussa otetaan tasapainoisella tavalla huomioon myös luonnonvarojen kestävä käyttö.

Valtioneuvoston laatimissa reunaehdoissa yhteensovittaminen on oleellinen osa kansallisen kilpailukyvyn turvaamista: sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, elinkeinovaikutukset, aluetalous sekä Suomen yritysten kilpailukyky.

Vaikutuksia tulee arvioida koko prosessin ajan, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään.

Ennallistaminen ja talous eivät ole vastakkain. Suomi voi näyttää Euroopalle, miten yhteensovittamalla ennallistaminen ja talous kulkevat käsi kädessä.

Kolumnin kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.