Miksi ennallistamista verrataan vuoteen 1995? Metsänomistajat saivat vastauksia ennallistamisasetusta koskeviin kysymyksiin

Metsänomistajat pääsivät keskiviikkona kuuntelemaan maa- ja metsätalousministeriön webinaarissa, miten EU:n ennallistamisasetuksen valmistelu etenee ja miten se tulee vaikuttamaan metsänomistajiin.

Euroopan komission arvion mukaan noin viidennes ennallistamisasetuksen kustannuksista kohdistuu metsiin.

Tilaisuuden osallistujia kiinnosti, miten paljon ennallistamistoimia voidaan toteuttaa vapaaehtoisesti, millaiset kustannukset niistä tulee, miten kustannukset kohdistuvat eri toimijoille ja mihin vuoteen luontotyyppien tilaa aiotaan verrata.

Ennallistamisasetukseen kuuluvista metsäisistä luontotyypeistä suurimpia ovat puustoiset suot, luonnonmetsät, harjumetsät ja lehdot, kertoi maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen.

Jäsenmailla on vuoteen 2030 saakka vapauksia kohdentaa ennallistamistoimia. Vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet riittävät alkuun, mutta vaatimukset kiristyvät vuosina 2040 ja 2050. Silloin velvoittavat keinot nousevat suurempaan rooliin.

Tavoitteena on aluksi pyrkiä tunnistamaan luontotyypit, joilla toimien tekeminen on kustannustehokkainta. Lisäksi ennallistettuja alueita pitää kertyä sen verran, että vuoden 2030 tavoitteet saavutetaan.

Ennallistamisasetus koskee muun muassa harjumetsiä. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Asetus velvoittaa ensisijaisesti valtiota. Tilaisuuden osallistujat pohtivat, että sen olisi hyvä koskea myös kuntia.

Luontotyyppien tilaa verrataan vuoden 1995 tilanteeseen.

Monet EU-maat ovat päätyneet valitsemaan vertailuvuodeksi sen ajankohdan, jolloin EU:n luonto- ja lintudirektiivi astui kyseisessä maassa voimaan. Direktiivi julkaistiin vuonna 1992.

Suomessa ja naapurimaassa Ruotsissa vertailuvuodeksi valittiin 1995, koska silloin maat liittyvät EU:hun ja silloin luonto- ja lintudirektiivi astui voimaan.

Lintudirektiivin tavoite on pitää tietyt lintukannat riittävän korkealla tasolla. Lintujen määrä onkin indikaattori, jota kaikkien EU-maiden on käytettävä ennallistamisasetuksen seurannassa.

Sen lisäksi pitää valita kuusi indikaattoria seuraavista: kuolleet pystypuut, kuolleet maapuut, eri-ikäisrakenteisten metsien osuus, metsien kytkeytyneisyys, orgaanisen hiilen määrä, puuston monilajisuus sekä sellaisen metsän osuus, jossa valtalajina ovat luontaiset puulajit.

Eri-ikäisrakenteisten metsien osuutta seurataan vain talousmetsissä. Muita indikaattoreita seurataan kaikissa metsissä.