Peltolintuindikaattori on joka jäsenmaalla omansa, toisin on niittyperhosten kohdalla. Kuva: Timo Villanen
Ennallistamistoimia suunnitellaan nyt – luvassa perhosten ja peltolintujen laskentaa sekä turvepeltojen vettämistä
Maatalouden ennallistamiselta odotetaan myös maisemapiirteiden, kuten puustoisuuden ja kivikkojen, lisäämistä. Asetuksen toimeenpanon kustannus on satoja miljoonia vuosittain, rahoitus on vielä auki.Tilaajalle
Lapinlahtelaisessa laidunmaisemassa ei luontokato näy. EU ei kuitenkaan tunnista pellon ja metsän vaihettumisvyöhykkeen arvoa, vaikka se kuuluu suomalaiseen maisemaan ja sillä on oma arvokas eliöstönsä. Kuva: Timo VillanenEU:n ennallistamisasetus astui voimaan elokuussa 2024. Suomella on muiden jäsenmaiden tapaan vielä reilu vuosi aikaa laatia suunnitelma sen toimeenpanosta. Maataloutta koskevien vaatimusten toimeenpanoa valmisteleva työryhmä esittää alustavasti, että Suomi toteuttaa asetuksen tavoitteita parantamalla peltolintujen ja EU:n listaamien niittyperhosten tilaa sekä lisäämällä maisemapiirteitä.
Meneillään on tavoitteiden ja toimien suunnittelu ja syksyllä pohditaan keinoja, joilla viljelijät ohjataan niitä tekemään. Se, mistä rahoitus saadaan, on auki.
Maatalouden ennallistamisasetusten täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän vetäjä, erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa maa- ja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että maataloudessa tehdään jo nyt ennallistamista tukevia toimia. Suomen ennallistamisessa onnistumista mittaavat indikaattorit on pyritty valitsemaan niin, että toimilla voi saavuttaa useita tavoitteita.
”Haemme mahdollisimman järkeviä vaihtoehtoja. Suunnitelman alkuvaiheessa onkin tärkeä saada viljelijöiden näkemyksiä toteutuksesta”, Orasmaa sanoo.
Indikaattorit eivät juuri huomioi jäsenmaiden paikallisia olosuhteita. Suomi pyrki Orasmaan mukaan vaikuttamaan niihin ennakolta ja tätä työtä jatketaan.
”Tässä vaiheessa komissio ei myöntynyt siihen, että niittyperhoslista olisi laadittu kansallisesti. Peltolintuindikaattori kuitenkin on joka jäsenmaalla omansa.”
Tämä merkitsee, että laskettavien lajien listalla on perhosia, joita ei Suomessa esiinny. Maisemapiirteiden osalta ongelma on, että seurantamenetelmä ei huomioi kaikkia maisemamme tyypillisiä piirteitä, kuten metsän ja pellon vaihettumisvyöhykettä, vaikka sillä on erityinen oma eliöstönsä.
Indikaattoreiden toteutumia arvioidaan vakiintuneen tavan mukaan, asiantuntevien kansalaisten suorittamien lajilaskentojen perusteella. Maisemapiirteiden määrää valvoo EU, satelliittiseurannalla ja tarkastuksin. Siihen kuuluva kesantoala lasketaan suoraan tilastoista, joten se on selkein mittari. Siksi kesantoalaa toivotaan lisättävän Suomessa.
”Indikaattoreiden kehityksessä riittää vuoteen 2030 mennessä se, että mittarit värähtävät ylöspäin. Sen jälkeen on saavutettava kansallisesti tyydyttävä taso, joka määritellään myöhemmin. Vertailuhetki on asetuksen voimaantulo. Tärkeää on, että nykyistä tasoa ei heikennetä, vaan säilytetään pelloilla olemassa olevia kohteita, esimerkiksi puustoisuuden tai kivikoiden osalta.”
”Valtion tuilla voidaan korvata kuluja, joita yksittäisille maanviljelijöille syntyy.”
Ennallistamisasetuksen kustannukset ovat mittavia. Arvioissa puhutaan sadoista miljoonista euroista vuodessa. Summa tarkentuu syksyllä. Kustannukset muodostuvat muun muassa suorasta tukirahoituksesta ja investoinneista.
”Valtion tuilla voidaan korvata kuluja, joita yksittäisille maanviljelijöille syntyy”, Orasmaa sanoo.
Ennallistaminen ei ole vain alueen palauttamista luonnontilaan, vaan laaja joukko toimia monimuotoisuuden lisäämiseksi.
”Osassa tapauksista maatalouskäyttö kuitenkin loppuu, esimerkiksi ennallistettaessa turvepelto suoksi”, Orasmaa toteaa.
Suomen kokonaisviljelyalasta turvepeltoja on noin 11 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä ennallistetaan puolet turvepelloista. Kuva: Timo VillanenSuomen kokonaisviljelyalasta turvepeltoja on noin 11 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä ennallistetaan 50 prosenttia turvepelloista. Ennallistettavasta alasta vähintään kolmasosa on vetettävä. Hyväksyttäviä vettämiskeinoja ovat ilmastokosteikko ja turvepellon kosteikkoviljely.
”Turvepeltojen lisäksi voidaan vettää esimerkiksi suometsiä ja turvenostoalueita. Ne eivät välttämättä ole sen edullisempia tai helpommin toteutettavia vettämiskohteita kuin pellotkaan”, huomauttaa väitöskirjatutkija Hanna Kekkonen Luonnonvarakeskuksesta.
Toimenpiteiden kohteeksi joutuvien turvepeltojen pinta-alaa määritetään parasta aikaa työryhmässä. Turvepellot jakautuvat Suomessa varsin epätasaisesti. Siten toimenpiteiden rasitus tullee kohdistumaan vahvemmin alueille, joilla turvepeltoja on enemmän. Ennallistamisen vaikutuksia elinkeinolle arvioidaan loppuvuodesta.
Toimenpiteitä tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta.
”Toivottavasti pinta-alaa löytyy riittävästi vapaaehtoisuuden kautta. Kenenkään ei tarvitse yöunia menettää ennallistamisasetuksen vuoksi, toimeentuloa se ei tule viemään”, vakuuttaa Kekkonen.
”Katseet kääntyvät nyt hallintoon. Meillä on laki, jota on noudatettava, ja hallituksen tehtävä on osoittaa sille rahoitus.”
Poliittisella päätöksellä voidaan tasapainottaa vaikutuksia ohjaamalla toimia esimerkiksi Etelä-Suomeen, jossa turvemaita on vähemmän ja vaihtoehtoista viljelymaata enemmän.
”Myös toimien kohdentaminen korostetusti laajaperäisesti viljeltyihin turvepeltoihin on vaihtoehto”, Kekkonen mainitsee.
Kekkosen mukaan ennallistamisasetuksen tavoitteet tullaan vettämistä lukuun ottamatta saavuttamaan nykyisillä cap-ohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Ennallistamisessa haetaan pysyviä ratkaisuja, koska päästöjen vähentämisessä ne ovat tehokkaimpia.
”Neuvonnalla voisi olla iso rooli viljelijöiden ohjaamisessa näihin valintoihin. On myös hyvä huomata, että ennallistamisasetuksen tavoitteet eivät ole riittäviä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, mutta edistävät niitä.”
Suurin kysymys on rahoitus. Jos ennallistamistoimien rahat otetaan cap-rahoituksesta, se on pois jostakin muualta.
”Katseet kääntyvät nyt hallintoon. Meillä on laki, jota on noudatettava, ja hallituksen tehtävä on osoittaa sille rahoitus. Toimet pitää tehdä reiluiksi maanomistajille”, painottaa Kekkonen.
- Osaston luetuimmat
