Onko Suomussalmen kunta aidosti mainostamansa luontokunta?

Suomussalmella käydään jälleen kerran keskustelua metsien käytöstä. Vastakkain ovat kunnan talous ja kuntalaisten virkistysalueet. Keskustelussa on kokonaan unohtunut se, että luonnonsuojelulain 11 §:n mukaan kunnalla on velvollisuus edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. Kunnan tulee muutoinkin ottaa luonnonsuojelulaki huomioon.

Suomeakin sitovat tiukat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat luonnonsuojeluvelvoitteet. Suojelun piiriin onkin saatava vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ja siitä 10 prosenttia on suojeltava tiukasti.

Kunnilla suurina maanomistajina ja osana julkishallintoa onkin valtion ohella erityinen vastuu siitä, että ne hoitavat osaltaan hyvin nämä velvoitteet. Jos Suomussalmen kunnan metsien luontoarvoja ei ole edes kunnolla selvitetty, miten luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on ylipäätään edes mahdollista?

Suomussalmen kunnan laatimassa metsäohjelmassa kunnan omistamat metsät on jaettu talous- ja taajamametsiin. Eikö kunnan metsistä ole todellakaan löytynyt muita suojelun arvoisia alueita kuin aikaisemmin suojelualueeksi perustettu reilun 6 hehtaarin Kurimon alue? Se on vain 0,25 prosenttia kunnan omistamasta 2400 hehtaarin maaomaisuudesta.

Luonnoltaan monipuoliset alueet ovat myös kuntalaisten virkistyskäytölle tärkeitä. Päättäjien tulisi huolehtia monipuolisesti myös seniori-ikäisten virkistysmahdollisuuksista. Jo pitkään on tiedetty, että luonnossa liikkuminen todistetusti tukee sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä.

Taajaman lähialueen monipuolinen luonto tulisikin nähdä erityisenä voimavarana, josta on pitkällä jänteellä myös taloudellista hyöytä, joka konkretisoituu terveydenhuollossa säästöinä ihmisten parempana terveytenä. Kunnan hallinnonalojen tulisikin siten yhdessä keskustella varsinkin taajamametsien käytöstä, eikä hakkuut tulisi olla yksinomaan teknisen toimialan päätettävissä.

Näin tulisi laaja-alaisemmin huomioon otetuksi kuntalaisten erilaiset elämiseen ja elinympäristöön liittyvät tarpeet muun muassa elinympäristön viihtyisyys, metsien maisema- ja estetiikka-arvot sekä myös metsien terveyttä edistävä merkitys.

Suomussalmi on väestöltään taantuva kunta. Uusia asukkaita on tänne vaikea saada edes työn perässä. Minkä viestin kunta lähettää hakkaamalla kuntataajaman lähivirkistysmetsät ja Metsähallituksen kanssa suojeluun vaihtamiaan alueita Syväjärven särkkien Natura-alueen sisällä?

Olisikin hyvä tiedostaa, että positiivinen imago syntyy vain vakuuttavilla teoilla, ei kauniilla mainoslauseilla.

Jorma Seppänen

Suomussalmi