Olli Ylijoki esittelee hänelle hyvinkin tuttua karttaa. Porttikallion suunnistuskartta on lähellä hänen kotiaan, ja hän on suunnitellut useita ratoja sinne. Kuva: Fanny Niittymaa
90-vuotias Olli Ylijoki laatii yhä suunnistusreittejä – ”Teen helppokulkuisen radan, jolle pystyn itse viemään rastit”
Kolmekymppinen Olli Ylijoki ei arvannut suunnistuskouluun lähtiessään, että siitä tulisi hänelle koko elämän mittainen rakas harrastus.TilaajallePunkalaidun
Olli Ylijoki on lähtenyt suunnistamaan ajanoton kanssa 2000 kertaa. Hän näyttää, miten emit leimataan rastilla käydessä. Kuva: Fanny NiittymaaKesäkuussa 90 vuotta täyttävä Olli Ylijoki suunnisti aktiivisesti 50 vuoden ajan. Vielä 84-vuotiaana hän kisasi iltarasteilla. Aikaa otettiin uralla yhteensä noin 2000 suunnistuskerran verran.
Punkalaitumen kunto järjesti Porttikallion maastossa toukokuun lopulla Ylijoen 90-vuotissuunnistukset.
Ylijoki on asunut Punkalaitumella koko ikänsä ja edustanut Punkalaitumen Kuntoa 12-vuotiaasta asti. Aluksi lajina oli yleisurheilu: ensimmäinen kilpailu pituushypyssä on jäänyt pysyvästi mieleen.
Myöhemmin Ylijoki on ollut toimitsijana useissa eri lajeissa, kuten painonnostossa, pesäpallossa, hiihdossa ja ampumahiihdossa. Suksilla kilometrejä on kertynyt puolitoista kertaa maapallon ympäri. Ylijoki on tuttu näky myös tanssilava Särkällä, jossa hän on ollut järjestysmiehenä 61 vuonna.
Ylijoen kiinnostus suunnistukseen heräsi, kun Vammalassa (nyk. Sastamala) pidettiin vuonna 1969 Jukolan viesti. Ylijoki oli kotipihallaan puutarhahommissa, kun näki kymmenittäin busseja menossa kohti kisakeskusta. Hän olisi halunnut lähteä katsomaan, mutta mopon kanssa hän ei olisi ehtinyt ajoissa paikalle.
34-vuotiaana Jukolan viestistä innostunut Ylijoki lähti kaverinsa kanssa suunnistuksen alkeiskurssille. He jäivät koukkuun. Alkeiskurssin jälkeen he jatkoivat harrastusta jatkokursseilla ja ratamestarikursseilla. Kaverukset päättivät, että 20 vuoden päästä harrastuksen aloittamisesta he pitävät Punkalaitumella isot suunnistuskisat. Ja niin kävi.
Punkalaitumella järjestettiin vuonna 1989 yösuunnistuksen SM-kilpailut, joissa suunnistuskaveri hoiti ilmoittautumiset ja Ylijoki oli ratamestari. Sinä vuonna yösuunnistuksissa rasteille laitettiin ensimmäistä kertaa heijastimet, jotka ovat sen jälkeen vakiinnuttaneet paikkansa yörasteilla.
Aktiivinen suunnistaja on edustanut Punkalaitumen Kuntoa koko elämänsä ajan. Ensimmäinen urheilukilpailu oli pituushyppykisa 12-vuotiaana. Kuva: Fanny NiittymaaYlijoki on kisannut iltarastien lisäksi piirinmestaruuskisoissa ja SM-kisoissa ja suunnitellut ratoja puoli vuosisataa. Suunnistuskarttojen maastotyötä hän on tehnyt yhteensä 45 kartan verran.
”Peruskunto oli vuosikymmeniä todella kova, kun suunnistin kesät ja hiihdin talvet. Koskaan en keskeyttänyt suunnistusta, en edes loukkaantumisen takia”, Ylijoki toteaa.
Kilpailuvalvojana Ylijoki on ollut kuuden eri seuran kisoissa. Suunnistuksen lisäksi hän on ollut ratamestarina hiihtosuunnistuksessa, jossa kilpaillaan usein Pohjois-Suomessa.
Vuosien kokemusten ansiosta Ylijoki on myös opettanut suunnistusta muun muassa Kokemäellä järjestettävillä Pitkis-Sport -leireillä ja valtakunnallisilla VOL-leireillä, joilla etsitään tulevia suunnistuksen tähtiä.
”Teen helppokulkuisen radan, jolle pystyn itse viemään rastit. Lintukankaan maasto on siihen sopivaa. Kuljen metsässä kävelysauvojen kanssa.”
Radan suunnittelussa Ylijoki pitää tärkeimpänä sitä, että rata suunnitellaan halutulle kohderyhmälle. Helpoilla radoilla rastit laitetaan lähelle polkuja, joita pitkin voi juosta. Huomioon pitää ottaa lähellä olevat isot kohteet, kuten rakennukset, sekä kielletyt alueet ja mahdolliset arvokkaat luonnonkohteet.
Ratamestarin tehtävä on suunnitella rata ja iltarasteilla myös viedä rastit metsään. Isoissa kilpailuissa, kuten piirimestaruuskilpailuissa, on valvojat, jotka käyvät tarkistamassa ratamestarin merkkaaman reitin etukäteen ja vievät sitten rastit paikalleen.
Ylijoki on edelleen aktiivisesti mukana rakkaan harrastuksen parissa, vaikka aktiivinen ura on jo ohi. Punkalaitumen iltarasteilla juostaan Ylijoen suunnittelemalla radalla heinäkuun lopussa.
”Teen helppokulkuisen radan, jolle pystyn itse viemään rastit. Lintukankaan maasto on siihen sopivaa. Kuljen metsässä kävelysauvojen kanssa. Tasamaalla en tarvitse sauvoja”, Ylijoki kertoo.
Ylijoki suosittelee suunnistusta melkeinpä kaikille. Metsässä liikkuminen vahvistaa kuntoa ja erityisesti nilkan alueen lihaksia. Samalla voi myös nauttia ajasta luonnossa ja löytää hyviä sienipaikkoja – kuten Ylijoelle kävi viime vuonna rataa tehdessään.
- Osaston luetuimmat
