Nuori suunnistajalupaus halvaantuu ja alkaa etsiä elämälleen uusia suuntamerkkejä vavahduttavassa kirjassa

Suunnistajien keskuudessa pummi tarkoittaa virhettä. Vaikkapa sitä, että juuri ennen rastia hätiköi ja askeltaa harhaan.

Ahti Lahtisesta sellainen pummi tuntuu nykyään mitättömältä. Myös sanonta ”kaikki on mahdollista” kuulostaa typerältä.

Sillä ei tarvita kuin yksi virhe, niin nuoren suunnistajalupauksen elämän suuntamerkit menevät uusiksi. Ennen arki oli täynnä treenejä, nyt aikaa on niin paljon, että Ahti tuntuu hukkuvan siihen.

Pyörätuoliin päätynyt Ahti kelailee elämää, kun muut ympärillä tavoittelevat suuria unelmiaan. Mutta sitten kuvioon astelevat mukaan Kukka ja terapiahevonen nimeltään Manu. Mihin kaikkeen Ahdin rämäpäisen kaksoissiskon Alman ideat vieväkään?

Heli Rantalan Pummi-nuortenromaani on kertomus unelmista ja peloista. Ensiaskeleet kohti aikuisuutta jännittävät varmasti kaikkia, mutta elämän suuriin unelmiin liittyvistä peloista ei ole helppo puhua.

Joskus edessä on tienristeys, jossa on valittava elämälleen uusi suunta. Vanhat unelmat eivät ehkä tunnu enää omilta tai niiden eteen asettuu jokin este. Rantala käsittelee näitä elämän suuria kysymyksiä taiten.

Heli Rantala: Pummi. 139 sivua. Avain. Kuva: Avain

Harkittua on myös kirjan kieli. Halvaantuneen nuoren ajatusten ja vanhan suunnistajaminän välille syntyy siltoja, oivallisia kielikuvia.

Suunnistusharrastuksen nostaminen kirjan keskiöön on myös loistava valinta, sillä turhan paljon ei tätä harrastusta kirjallisuudessa käsitellä, vaikka se monen elämää koskettaa.

Pummi on kokoaan suurempi lukukokemus, joka saa pohtimaan tähtipölyä ja kädetöntä matkalaista, jolle liftaaminenkaan ei ole mahdotonta.