• Lukijalta: Vesivoimaloiden lyhytaikaissäädöillä vakavia seurauksia vesistöluontoon

    Suunniteltu lakimuutos on jyrkässä ristiriidassa vesilain tavoitteiden kanssa, kirjoittaa Antti Ylitalo. ”Lain tarkoituksena on muun muassa ehkäistä ja vähentää vedestä ja vesiympäristön käytöstä aiheutuvia haittoja sekä parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa.”
    Voimalaitos ja pato. Kuvituskuva.
    Voimalaitos ja pato. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen
    Mielipide|Ympäristö
    28.10.202521:30
    Lukijalta
    Antti Ylitalo

    Oikeusministeriö on 15.10. nimennyt työryhmän, jonka tehtävä on laatia esitys vesilain muuttamisesta niin, että vesivoimalaitosten juoksutusten rajukin lyhytaikaissäätö olisi mahdollista ilman siihen oikeuttavaa erityistä lupaa. Viranomaiskielellä kyse on ”väliaikaisesta poikkeuksesta vesivoimalaitoksen lupaehtoihin sähköjärjestelmän tasapainottamiseksi”.

    Kyse on erittäin merkittävästä muutoksesta vesilain säätelyjärjestelmään.

    Lupamenettely ohittaen voitaisiin sallia vesivoiman juoksutustapoja, joilla olisi suuria vaikutuksia vesistöjen luonnonolosuhteisiin, kalatalouteen sekä ranta- ja vesialueiden käyttömahdollisuuksiin. Vesivoimaloita käytettäisiin sähköverkon taajuuden tasapainottamiseen, mutta se edellyttäisi hyvin nopeita ja suuria juoksutusmuutoksia.

    Suunniteltu lakimuutos on jyrkässä ristiriidassa vesilain tavoitteiden kanssa, joiden mukaan lain tarkoituksena on muun muassa ehkäistä ja vähentää vedestä ja vesiympäristön käytöstä aiheutuvia haittoja sekä parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa.

    Oikeusministeriön laatima taustamuistio on yksipuolinen ja siinä on sivuutettu suunnitellun säätelymuutoksen vaikutusarviointi. Työryhmän tulee paneutua rajun lyhytaikaissäädön vaikutuksiin erityisesti vaelluskalojen palauttamiseen ja vesistöjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi EU:n vesipuitedirektiivi, jonka täytäntöönpanon vajeesta Suomi on jo saanut moitteen, asettaa omat rajoitteensa.

    Nimetyssä työryhmässä ei ole lainkaan jäseniä ranta- ja vesialueiden omistajia edustavilta tahoilta. Tätä voi pitää erityisenä puutteena lakivalmistelussa.

    Esitetty muutos vesivoimaloiden käyttöön aiheuttaisi vesialueiden kalatalous- ja virkistysarvon alentumista. Lisäksi ranta-alueilla voi aiheutua eroosiota ja käytön estymistä, koska ennakoimaton taajuussäätöjuoksutus voi vahingoittaa laitureita ja kiinteitä pyydyksiä.

    Antti Ylitalo

    Kuopio

    Lisää aiheesta
    • Isohaaran voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin Kemijoen ensimmäinen kalatie.

      Erä | WWF patistaa tulevaa hallitusta päivittämään vesilakia

    • Kuhankoskelle Laukaaseen rakennettiin tekninen kalatie 1990-luvulla. Sen oikealla puolella näkyy rakenteita ensimmäisestä, 100 vuotta sitten rakennetusta kalatiestä.

      Ympäristö | Suomen vesistöissä on yli 200 voimalan lisäksi noin 90 000 erilaista estettä, jotka vaikeuttavat kalojen liikkumista

      Tilaajalle
    • Sähkönsiirtolinja. Kuvituskuva.

      Maanomistus | Lukijalta: Myös vihreää siirtymää helpottavien lakimuutosten laajempia seurauksia tulee harkita tarkkaan

    • Vesijohto rakenteilla. Kuvituskuva.

      Kodin talous | Lukijalta: Vesihuoltolaista tulossa ”paskalain” jatko-osa – pakottaisi haja-asutusalueilla kalliisiin investointeihin

    • Rikka Rajalahden mielestä tuulivoimarakentaminen vaatii kokonaisvaltaista koordinointia ja arviointia.

      Energia | Lukijalta: Tuulivoimarakentamisen sääntely vaatii todellisia muutoksia

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Politiikka | Purra: Bryssel ja ilmastokiihko metsiemme uhkana

    • 6

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä