• Lukijalta: Harmaahylkeen muuttunut käyttäytyminen on pahin ongelma rannikon kalaelinkeinolle

    Hylkeet olivat ennen avomerellä ja niiden pääravintoa olivat silakka ja muikku, kirjoittaa Risto Tolonen. ”Nyt ne ovat rannoilla ja ne syövät lohta, taimenta ja siikaa.”
    Harmaahylje. Kuvituskuva.
    Harmaahylje. Kuvituskuva. Kuva: Maija Partanen
    Mielipide|Erä
    19.9.202514:30
    Lukijalta
    Risto Tolonen

    WWF kala-asiantuntija ja suojelujohtaja vastaavat (8.9.) kirjoitukseeni hylkeistä, kaloista ja kalastuksesta. Kirjoituksen perusteella WWF ei koe hylkeitä kala-alan ongelmaksi. WWF kirjoittaa ”hylkeet näyttäytyvät monille kalaelinkeinon ongelmana”. Todelliset ongelmat ovat WWF:n mukaan jokien rakentaminen ja vesien rehevöityminen.

    Lisää aiheesta
    • Harmaahylje. Kuvituskuva.

      Erä | Lukijalta: Perämeren kalakannat taantuvat jokien patoamisen ja rehevöitymisen seurauksena

      Tilaajalle
    • Nuottakalastusta. Kuvituskuva.

      Erä | Lukijalta: Hylkeiden suojelu aiheuttaa mittavat tuhot merellä – miten käy Saimaalla?

    WWF:n kirjoitus suorastaan loukkaa kalastajia ja koko kala-alaa. Jokirakentaminen ja rehevöityminen vaikuttavat, mutta hylje ja sen käyttäytymisen muutos on pahin, akuutti ongelma rannikon kalaelinkeinolle. Hylkeenkestävä pyydys estää vahinkoja vain osittain.

    Hyljekorvauksia saa vain pieni osa vahinkoja kärsineistä ja vain osaan vahingoista.

    Hylkeet olivat ennen avomerellä. Niiden pääravintoa olivat silakka ja muikku. Kalastajat pärjäsivät puuvillaverkoilla. Nyt kaiken on oltava kestävää Dyneemaa. Sitä hylje ei voi särkeä, mutta se estää vain osan tuhoista.

    Hylkeet ovat nyt rannoilla, jossa on vähän silakkaa. Hylje syö erityisesti lohta, taimenta ja siikaa. Hylkeet ovat myös joella kalojen kutuaikana. Onko tosiaan niin, että hylkeet eivät näyttäydy WWF:lle ollenkaan kalojen ja kalastuksen ongelmana?

    WWF ei tiedosta, että kalastajien työ on hylkeiden vuoksi vaikeampaa, työtä on enemmän, saalista eli lähiruokaa vähemmän ja huoltovarmuus heikkenee. Tämä on myös ilmastotavoitteiden vastaista sillä lähikalan hiilijalanjälki on pieni. Eikö tämäkään näyttäydy ongelmana WWF:lle?

    Perämerellä on hallien lisäksi 20 000 norppaa. Hylkeet syövät yli 20–30 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa.

    Kalastaja tuo lähikalaa ihmisille, vesistä poistuu ravinteita. Kun saalis vähenee, ravinteita poistuu vähemmän. Samaan aikaan hyljekanta kasvaa ja hylkeet syövät enemmän kalaa. Tämä jää veden sisäiseen kiertoon. Eikö tämä osaltaan rehevöitä vesistöä?

    Perämerellä on erittäin hyvä tieto kalastajan suurimmasta ongelmasta. Syy ei ole sinänsä hylje, syy on hylkeen nykyinen käyttäytyminen ja tulo avomeren sijaan rannikolle. Kalastajan ongelma on myös WWF, joka ei näytä tuntevan eikä arvostavan kala-alaa.

    Toivon, että WWF kala-asiantuntija Matti Ovaska ja suojelujohtaja Elina Erkkilä vastaavat esittämiini kysymyksiin ja ottavat kantaa kala-alan todelliseen ongelmaan.

    Risto Tolonen

    Ii

    Lisää aiheesta
    • Erä | Hylkeiden suojelun ja kalastuksen väliseen konfliktiin etsitään ratkaisuja — kannan kasvu uhkaa rannikkokalastusta

    • Kalankasvatuslaitos. Kuvituskuva

      Ruoka | Lukijalta: Kala-alan on aika lopettaa selittely – nyt tarvitaan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle